Näyttelyn avajaiset

Galleria Pikantissa on kesäkuussa 2. - 29.6.2012 vantaalaisen jäsenemme kuvataiteilija Taina Karejoen näyttely ”Puusta pudonneet”.

Taidenäyttelyn avajaiset ovat la 2.6. klo 15.

Tervetuloa mukaan!

VÄRIKKÄÄT AKVARELLIT TÄYTTIVÄT PIKANTIN

Aurinkoisena sunnuntaina 6.5. Galleria Pikantissa vietettiin helsinkiläisen Nordea Art taidekerhon ”Kevään riemu” -näyttelyn (6. - 31.5.2012) avajaisia. Näyttely koostuu kahdeksan taiteilijan töistä. He ovat Pirkko Jylhä, Sirkka Kerttula, Ritva Korpua, Eeva Kultanen, Tua Mylius, Pirkko Nyqvist, Annaliisa Vekka, Tuulia Yli-Luopa.

Tästä joukosta Sirkka Kerttula on myös Padasjoen Taideyhdistyksen jäsen ja hän sai idean nordealaisten yhteisnäyttelystä jo viime kesänä.

(Ryhmäkuvassa vasemmalta oikealle: Ritva Korpua, 

Pirkko Nyqvist, Pirkko Jylhä, Sirkka Kerttula, Tua Mylius.)

Suurin osa näyttelyn teoksista (58/75) on herkkiä ja värikkäitä akvarelleja. Aiheina niissä on esimerkiksi kukkia, hedelmiä ja maisemia. Seinillä on myös muutamia öljyväritöitä. Ikkunalla riippuu useita sulatuslasitöitä. Esillä on myös vähän keramiikkaa sekä akryyli- ja grafiikkatyöt.

Nordea Art taidekerhon alku on vuodessa 1954, jolloin SYP:n virkailijat perustivat pankissa työskenteleville taiteenharrastajille oman kerhon. Vastaavanlaisen kerhon perustivat KOP:n virkailijat puolestaan 1960-luvulla.

Tavoitteena oli saada aikaan työn vastapainoksi harrastekerho (maalaus- tai savikurssit), johon kaikilla pankkilaisilla oli mahdollisuus osallistua kiinnostuksensa mukaan. Näin jäsenet voivat harjoittaa kädentaitoja ja luovuutta. Taiteentuntemuksen lisäämiseksi järjestettiin opastettuja taidenäyttelyjä ja taide- ja maalausmatkoja.

Kerho toimii edelleen Nordeassa ja tavoitteet ovat samankaltaiset. Taideharrastus on kuitenkin monipuolistunut kaikkiin mahdollisiin taiteenmuotoihin. On järjestetty esimerkiksi keramiikka-, lasityö-, grafiikka- ja kalligrafiakursseja.

PADASJOEN NUORTEN OPPILASTÖIDEN NÄYTTELY PIKANTISSA

Galleria Pikantissa on avautunut jälleen Padasjoen lukiolaisten ja yläkoululaisten oppilastöiden näyttely (10.4. - 4.5.2012). Opettajina heillä teknisessä työssä Vesa Koskinen ja kuvaamataiteessa sekä tekstiilityössä Marja Rahikainen.

Seinälle on ripustettu yläkoululaisten (7 – 9 -lk) tekemiä tekstiilitöitä. 
(7 – 9 -lk). 7b-luokan oppilaat ovat piirtäneet öljypastelliliiduilla värikkäitä eläimiä paperille. Pikantin ikkunalaudalla on 8.-luokkalaisten kovalevylle kokoama kolmiulotteinen ympäristösuunnittelutyö.

Ikkunalla roikkuu juniorien kantaaottavia paperikasseja. Seniorit ovat mm. rakentaneet bussipysäkkien katoksia ja tiloja annetun teeman pohjalta.

Abit ovat puolestaan tehneet osittain kolmiulotteista käsitetaidetta.

Lukion 2. ja 3. -luokkien oppilaat voivat tehdä kuvataidediplomin. Padasjoella diplomityön jättivät lukuvuonna 2010 – 2011 yhteensä viisi lukiolaista. Diplomityön aiheet ja arvosteluperusteet ovat valtakunnallisia. Työt ovat kävijöiden nähtävillä Pikantissa.

Kaiken kaikkiaan Pikantin näyttelyssä on myös monilla muilla menetelmillä tehtyjä kuvataiteen oppilastöitä.

Teknisessä työssä 7a- ja b-luokkien oppilaat ovat tehneet puisia koru- ja säilytysrasioita ja lehtitelineitä. 8a- ja b-luokkalaiset puolestaan ovat työstäneet metallisia hiilihankoja ja ulkotulitelineitä.

Kannattaa jälleen tulla katsomaan hienoja nuorten tekemiä töitä Pikanttiin. Samalla voi tulla tutustumaan Pikantin käsityömyymälän ja kahvipisteen tuotteisiin.

WELLAMO-OPISTON OPISKELIJATÖIDEN NÄYTTELY

Galleria Pikantissa on alkanut Wellamo-opiston opiskelijatöiden näyttely (1. - 4.5.2012). Padasjoen opistotalolla kokoontuu lukuvuoden aikana mm. kuvataide-, tiffany-, kankaankudonta- ja käsityöpajaryhmät opettajien johdolla.

Pikantissa on esillä esimerkiksi pöytälamppuja, jotka on tehty tiffany- ja sulatuslasimenetelmällä.

Käsityöpajaryhmä on tuonut näyttelyyn mm. virkkaus- ja mosaiikkitöitä sekä pääsiäismunia.

Wellamo-opiston kuvataideryhmältä näyttelyssä on öljyväri-, akryyli- ja akvarellimaalauksia. Mukana on myös kollaaseja, karikatyyrejä, tussipesu- ja väriliitutöitä.

Pikantissa alkaa pääsiäisen jälkeen Pappilanmäen koulun ja Padasjoen lukion oppilastöiden näyttely (10.4. - 4.5.2012).

KUKKIA JA OUTOJA JUTTUJA (19.2. - 30.3.2012)

Galleria Pikantin uusi taidenäyttely ”Kukkia ja outoja juttuja” koostuu padasjokelaisen Tapani Urosen värikkäistä vesiväri- ja akryylimaalauksista sekä valokuvista. 

Hän on ollut kiinnostunut kasveista ja valokuvannut enemmän tai vähemmän koko aikuisen ikänsä (s. 1962).

Tapani Uronen kertoo, että aikuisella iällä hän on - ennen tätä näyttelyä - tehnyt lähes vain kasvitieteellisiä piirroksia ja kasvivalokuvia alan lehtiin ja kirjoihin. Nyt nähtävillä olevat maalaukset ovat syntyneet syksyllä ja talvella 2011/12.

Valtaosa teoksista on maalattu paksulle lumppupaperille. Teokset on yleensä signeerattu ristikkomonogrammilla keskelle taulua.

Joihinkin kukkakuviin Tapani Uronen pyrkii saamaan valokuvamaista värimaailmaa, epämääräisinä värialueina, minkä voi nähdä valokuvajulisteissa kannusruohosta ja oranssikeltanosta. Hän on myös miettinyt katseen johdattelua teoksissa samaisilla tarkkojen kohtien ja epämääräisten värialueiden sommitteluilla. Joissakin teoksissa selvät yksityiskohdat liukuvat huomaamatta suorastaan abstraktioiksi. Tekstit kukkakuviin on tehnyt Maarit Oksanen-Biarowsky.

Näyttelyn “outoja juttuja“ -puoli alkoi putkahdella hänen alitajunnastaan lähinnä spontaanina työskentelynä nopeasti kuivuvilla akryyleillä.

Jotkut on tehty alle minuutissa, suurin osa kuitenkin työstämällä edelleen ensimmäisen työstökerran synnyttämiä assosioituja muotoja tai tunnelmia. Jokainen voi vapaasti tulkita näkemäänsä ja ehkä jo nimi johdattelee liikaa…

Joissain outous vaihtuu ehkä aavistuksen naiviin tai “poikamaiseen” suuntaan. Joihinkin teoksiin on tiedostamatta livahtanut sarjakuvatyyppistä graafista ilmettä.  Akryylimaalaus on tehty sormilla ja usein raapimistekniikalla (puusäleillä, ruuvimeisselillä yms.), ainoastaan pieniä yksityiskohtia on joissain lisätty pensselillä. 

Mukana näyttelyssä on Tapani Urosen uniikkeja kuvatauluja ja joitain 1984 vuodelta säästyneitä mustavalkokuvia. 

POSTIKORTTIEN HISTORIAA NÄYTTEILLÄ PIKANTISSA

Galleria Pikantissa on alkanut postikorttinäyttely (8.1. - 17.2.2012), joka koostuu kuhmoislaisen keräilijän Jukka-Pekka Lehtisen historiallisesta Padasjoki-aiheisesta materiaalista ja padasjokelaisen Raija Pykälistön elämänsä varrella tallettamista vanhoista korteista.

Jukka-Pekka Lehtinen on harrastanut postikorttien keräilyä jo 30 vuotta. Hän hankkii kortteja antiikki- ja keräilymessuilta sekä filatelistien huutokaupoista. Kortit ovat lähteneet ensin ympäri maata ja maailmaa ja päätyneet sitten edellä mainituille messuille ja huutokauppoihin, joista keräilijät tekevät löytöjä.

Jukka-Pekka Lehtinen on tuonut Pikantin näyttelyyn esimerkiksi 1880-luvun alussa lähetettyjä kirjeitä ja ehiöpostikortteja. Kokoelman vanhin Padasjoella leimattu kirjekuori on vuodelta 1881. Kokoelman vanhin kirjekuori puolestaan on lähetetty Helsingistä Padasjoelle vuonna 1852.

Jukka-Pekka Lehtisen tuomat vanhimmat postikortit ovat 1900-luvun alusta. Padasjoella Alhon kartanossa syntynyt Albert Theodor Böök kuvasi ahkerasti Padasjoella 1890-luvulta alkaen. Kokoelmassa on useita kymmeniä hänen kuvistaan tehtyjä postikortteja.

Esillä on myös esimerkiksi Karhumäen veljesten Padasjoen maisemista ottamia ilmakuvia postikortteina.

Raija Pykälistö on tuonut Pikantin näyttelyyn monipuolisen kokoelman säilyttämiään erilaisia vanhoja postikortteja, joista vanhin on vuodelta 1910. Postikortit ovat hänen omiaan ja lähisuvulta, anopilta ja isovanhemmilta, saatuja.

Näytteillä on paljon vanhoja kukka-aiheisia onnittelukortteja, joiden joukosta katsoja voi löytää todellisia helmiä kukkien värin ja muodon suhteen. Esillä on myös runsaasti joulu- ja pääsiäiskortteja. Korttien joukossa on monien tunnettujen taiteilijoiden, kuten Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun taidetta. Lisäksi nähtävillä on myös muita aiheita, kuten sota-ajan tyypillisiä kortteja.

Padasjoella syntynyt kuhmoislainen Jukka-Pekka Lehtinen ja Kuhmoisissa syntynyt padasjokelainen Raija Pykälistö ovat vuonna 1965 olleet yhtä aikaa töissä Lahden Osuuskaupan Kuhmoisten kirkonkylän myymälässä. Raija oli siellä silloin myyjänä ja oppikoululainen Jukka-Pekka kesätyöntekijänä.

Vuosikymmenien päästä viime joulun alla he sattumalta tapasivat Kuhmoisten kirjastossa, jossa tuttava esitteli heidät toisilleen.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä reittejä esimerkiksi nämä kaksi seuraavaa kuvaa ovat kulkeneet. Jälkimmäinen on käynyt Yhdysvaltojen Minnesotassa kääntymässä.

Tässä Albert Theodor Böökin Majuanvuorelta ottamassa kuvassa on seuraavanlainen viesti:

”Kuopion museon kokoelmiin pyytää allekirjoittanut kunnioittaen saada luovuttaa merisian (phocaena communis). Lähetys saapuu kohdakkoin teidän osoitteellanne varustettuna”.

Helsinki 15.III 1903, Wilho Weseloff

1800-luvun lopun vuosikymmenet olivat innokkaan kansallisen rakentamisen aikaa niin taiteessa, jota kutsutaan Suomen kultakaudeksi, kuin tieteen tekemisessäkin. Siitä omana osoituksena on Kuopion luonnontieteellisen museon perustaminen.

Sen kokoelmien perustamisen alkuna ovat vuonna 1887 Kuopion luonnonystäväin yhdistyksen kokouksessa maisteri Benjamin Stålhbergin tulevalle museolle lahjoittamat kolme täytettyä pöllöä.

Tänä päivänä museo on yksi merkittävimpiä alansa museoita käsittäen noin 658 000 erikoisnäytettä.

Hämeenlinnassa vuonna 1877 syntynyt Wilho Weseloff tuli ylioppilaaksi Hämeenlinnan Lyseosta 1896 ja opiskeli myöhemmin lääkäriksi. Vuodesta 1898 hän oli tieteellisen seuran ”Societatis Pro Fauna et Flora Fennican” jäsen. Monet seuran vapaaehtoiset toimijat ovat antaneet osuutensa suomalaisen tieteen tekemiseen, vaikka olisivat tehneet työtään muualla, kuin eläin- ja kasvitieteen parissa.

Tässä kortissa on yhden jäsenen yhteydenotto Kuopion museoon. Ei ole tietoa, onko tämä merisika, joksi pyöriäistä varhemmin kutsuttiin, nyt Kuopion museossa. Palataan asiaan, jos lisätietoja ilmenee.

Jälkimmäinen kortti, joka on kuvattu Padasjoen Kaukelassa, on lähetetty helmikuun alussa vuonna 1936 Minnesotan St Paul:iin mr Robert Thompsonille.

Se on kuvattu Padasjoen Kaukelassa Harjulta eli paikasta, jossa P. E. Svinhufvud asui hetken tuuratessaan setäänsä tai enoaan tuomarin virassa.Kortti on nähtävästi hänen sisareltaan. Kortti kuuluu sarjaan ”Padasjoki-Harju”.

Valitettavasti en ole saanut täysin selvää käsialasta. Lopussa näyttäisi kuitenkin lukevan: ”This is very... picture... a view from the place where ve were … summer.

Love to all you sis Eli

Kuvassa on näkymä paikasta, jossa olemme olleet kesän. Rakkaat terveiset kaikille. 

Sisko

PIKANTTI JOULUNAVAUS

Omat Pojat esiintyivät Galleria Pikantissa 

Padasjoen yrittäjien joulunavauksessa 2011.