Padasjoen

POSTIKORTTIEN HISTORIAA NÄYTTEILLÄ PIKANTISSA

2012-01-14T14:57:00.000+01:00

Galleria Pikantissa on alkanut postikorttinäyttely (8.1. - 17.2.2012), joka koostuu kuhmoislaisen keräilijän Jukka-Pekka Lehtisen historiallisesta Padasjoki-aiheisesta materiaalista ja padasjokelaisen Raija Pykälistön elämänsä varrella tallettamista vanhoista korteista.

Jukka-Pekka Lehtinen on harrastanut postikorttien keräilyä jo 30 vuotta. Hän hankkii kortteja antiikki- ja keräilymessuilta sekä filatelistien huutokaupoista. Kortit ovat lähteneet ensin ympäri maata ja maailmaa ja päätyneet sitten edellä mainituille messuille ja huutokauppoihin, joista keräilijät tekevät löytöjä.

Jukka-Pekka Lehtinen on tuonut Pikantin näyttelyyn esimerkiksi 1880-luvun alussa lähetettyjä kirjeitä ja ehiöpostikortteja. Kokoelman vanhin Padasjoella leimattu kirjekuori on vuodelta 1881. Kokoelman vanhin kirjekuori puolestaan on lähetetty Helsingistä Padasjoelle vuonna 1852.

Jukka-Pekka Lehtisen tuomat vanhimmat postikortit ovat 1900-luvun alusta. Padasjoella Alhon kartanossa syntynyt Albert Theodor Böök kuvasi ahkerasti Padasjoella 1890-luvulta alkaen. Kokoelmassa on useita kymmeniä hänen kuvistaan tehtyjä postikortteja.

Esillä on myös esimerkiksi Karhumäen veljesten Padasjoen maisemista ottamia ilmakuvia postikortteina.

Raija Pykälistö on tuonut Pikantin näyttelyyn monipuolisen kokoelman säilyttämiään erilaisia vanhoja postikortteja, joista vanhin on vuodelta 1910. Postikortit ovat hänen omiaan ja lähisuvulta, anopilta ja isovanhemmilta, saatuja.

Näytteillä on paljon vanhoja kukka-aiheisia onnittelukortteja, joiden joukosta katsoja voi löytää todellisia helmiä kukkien värin ja muodon suhteen. Esillä on myös runsaasti joulu- ja pääsiäiskortteja. Korttien joukossa on monien tunnettujen taiteilijoiden, kuten Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun taidetta. Lisäksi nähtävillä on myös muita aiheita, kuten sota-ajan tyypillisiä kortteja.

Padasjoella syntynyt kuhmoislainen Jukka-Pekka Lehtinen ja Kuhmoisissa syntynyt padasjokelainen Raija Pykälistö ovat vuonna 1965 olleet yhtä aikaa töissä Lahden Osuuskaupan Kuhmoisten kirkonkylän myymälässä. Raija oli siellä silloin myyjänä ja oppikoululainen Jukka-Pekka kesätyöntekijänä.

Vuosikymmenien päästä viime joulun alla he sattumalta tapasivat Kuhmoisten kirjastossa, jossa tuttava esitteli heidät toisilleen.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä reittejä esimerkiksi nämä kaksi seuraavaa kuvaa ovat kulkeneet. Jälkimmäinen on käynyt Yhdysvaltojen Minnesotassa kääntymässä.

Tässä Albert Theodor Böökin Majuanvuorelta ottamassa kuvassa on seuraavanlainen viesti:

”Kuopion museon kokoelmiin pyytää allekirjoittanut kunnioittaen saada luovuttaa merisian (phocaena communis). Lähetys saapuu kohdakkoin teidän osoitteellanne varustettuna”.

Helsinki 15.III 1903, Wilho Weseloff

1800-luvun lopun vuosikymmenet olivat innokkaan kansallisen rakentamisen aikaa niin taiteessa, jota kutsutaan Suomen kultakaudeksi, kuin tieteen tekemisessäkin. Siitä omana osoituksena on Kuopion luonnontieteellisen museon perustaminen.

Sen kokoelmien perustamisen alkuna ovat vuonna 1887 Kuopion luonnonystäväin yhdistyksen kokouksessa maisteri Benjamin Stålhbergin tulevalle museolle lahjoittamat kolme täytettyä pöllöä.

Tänä päivänä museo on yksi merkittävimpiä alansa museoita käsittäen noin 658 000 erikoisnäytettä.

Hämeenlinnassa vuonna 1877 syntynyt Wilho Weseloff tuli ylioppilaaksi Hämeenlinnan Lyseosta 1896 ja opiskeli myöhemmin lääkäriksi. Vuodesta 1898 hän oli tieteellisen seuran ”Societatis Pro Fauna et Flora Fennican” jäsen. Monet seuran vapaaehtoiset toimijat ovat antaneet osuutensa suomalaisen tieteen tekemiseen, vaikka olisivat tehneet työtään muualla, kuin eläin- ja kasvitieteen parissa.

Tässä kortissa on yhden jäsenen yhteydenotto Kuopion museoon. Ei ole tietoa, onko tämä merisika, joksi pyöriäistä varhemmin kutsuttiin, nyt Kuopion museossa. Palataan asiaan, jos lisätietoja ilmenee.

Jälkimmäinen kortti, joka on kuvattu Padasjoen Kaukelassa, on lähetetty helmikuun alussa vuonna 1936 Minnesotan St Paul:iin mr Robert Thompsonille.

Se on kuvattu Padasjoen Kaukelassa Harjulta eli paikasta, jossa P. E. Svinhufvud asui hetken tuuratessaan setäänsä tai enoaan tuomarin virassa.Kortti on nähtävästi hänen sisareltaan. Kortti kuuluu sarjaan ”Padasjoki-Harju”.

Valitettavasti en ole saanut täysin selvää käsialasta. Lopussa näyttäisi kuitenkin lukevan: ”This is very... picture... a view from the place where ve were … summer.

Love to all you sis Eli

Kuvassa on näkymä paikasta, jossa olemme olleet kesän. Rakkaat terveiset kaikille.

Sisko

PIKANTTI JOULUNAVAUS

2012-01-14T14:43:00.001+01:00

Omat Pojat esiintyivät Galleria Pikantissa

Padasjoen yrittäjien joulunavauksessa 2011.

LÄMMIN VÄRITYS LUO JOULUTUNNELMAA

2011-11-17T18:07:00.009+01:00

Pikantissa Padasjoen Taideyhdistyksen jäsenten yhteisnäyttelyssä

(14.11.2011 – 5.1.2012) on esillä 67 teosta yhteensä 19 taiteilijalta ja taideharrastajalta. Suurin osa on töistä öljy- ja akryylimaalauksia. Joukosta löytyy myös akvarelleja ja piirroksia. Mukana on myös muutama sekatekniikalla tehty kolmiulotteinen työ.

Teoksiaan ovat tuoneet näyttelyyn: András Gönczöl, Pentti Helläkoski, Matti Hokka, Mervi Holm, Taina Karejoki, Sylvi Kinnunen, Ritva Koskinen, Paula Mertsalmi, Kauko Mielonen, Lilja Mäkinen, Marketta Mäntynen, Maarit Oksanen-Biarowsky, Laila Paarvio, Aimo Riihinen, Eeva Salmensuu, Anja Santalahti, Seija Suppula, Antero Taipale ja Tapani Uronen.

Seinillä on paljon vahvoin lämpimin värein toteutettuja töitä. Vastapainona on myös vaaleampia ja kevyemmällä kädellä tehtyjä tauluja. Aiheina on eläimet, ihmiset, kukat ja maisemat ym.

Ripustuksessa on otettu huomioon teosten keskinäinen väriharmonia.

Ensimmäistä kertaa Taideyhdistyksen yhteisnäyttelyyn osallistuvat tällä kertaa lahtelainen Andras Gönczöl ja kasiniemeläinen Tapani Uronen.

András on maalannut mm. kuvan Pyhäniemen kartanosta. Tapani puolestaan on keskittynyt kasviaiheisiin. Hänen siveltimestään on peräisin kookas joulunpunainen unikko.

Taideyhdistyksen jäsenten ympäri vuoden toimiva käsityöpuoti on levittäytynyt jälleen myös salin puolelle. Valikoima on monipuolinen. Sieltä löytyy esimerkiksi koruja, mattoja, nuken vuodevaatteita, kehtoja, keppihevosia, huiveja, hattuja, myssyjä ja villasukkia.

Padasjoen taideyhdistys osallistuu myös su 27.11. pidettävään yrittäjien joulunavaukseen. Silloin Pikantissa laulaa ja laulattaa yleisöä kahteen otteeseen jälleen lahtelainen Omat Pojat -kvartetti haitarinsoittajan säestämänä.

Pikanttiin kannattaa poiketa, nauttimaan taiteesta kahvin ja kotileivonnaisten äärellä. Samalla voi tehdä löytöjä pukinkonttiin.

Pikantissa jatkuvat edelleen käsitöistä kiinnostuneille neuletapaamiset, joiden ajankohdat löytyvät Padasjoen Sanomien seurapalstalta, Pikantista ja kauppojen ilmoitustauluilta.

LASTEN TAIDE LUO TUNNELMAA PIKANTISSA

2011-10-18T20:02:00.000+02:00

Galleria Pikantissa on Padasjoen lasten taidenäyttely 9.10. - 11.11.2011

Näyttely on koottu Kullasvuoren koulun 1. - 6. -luokkalaisten, Majavan päiväkodin lasten ja perhepäivähoitajien lapsiryhmien taiteesta.

Peräseinältä löytyy värikkäitä hedelmäasetelmia, jotka yhdistämällä on saatu näyttävä kokonaisuus.

Seinältä löytyy myös iso ryhmä kuvia purjeveneistä, sillä onhan Päijänne tärkeä osa Padasjokea.

Syksyiset sienet, juurekset ja puiden lehdet ovat myös otttaneet omat paikkansa Pikantissa.

Näyttelyn nuorimmat taiteilijat ovat tehneet esimerkiksi hiiriä leijumassa sateenvarjojen avulla ja pitkähäntäisiä kissoja.

Kannattaa tulla katsomaan lasten taidetta ja samalla nauttimaan kahvista kotileivonnaisten kera sekä tekemään löytöjä Padasjoen taideyhdistyksen jäsenten kädentaitomyymälästä.

VÄRI TUO ILOA

2011-09-06T17:57:00.001+02:00

Galleria Pikantissa on tällä kertaa kaksi näyttelyä yhdessä eli ”Meidän ryhmä” Padasjoelta ja Teemu Kaski Nastolasta (4.9. - 7.10.2011).

Nastolalainen taidemaalari Teemu Kaski on tuonut Pikanttiin näyttelynsä jo toista kertaa. Valtaosa maalauksista on uusia. Monet niistä hän on maalannut menneenä kesänä, joten tauluissa heijastuu sen parhaat muistot suomalaisissa maisemissa.

Hän käyttää tauluihinsa ensin akryyliväreijä, jotka kuivuvat nopeasti. Toisessa vaiheessa hän viimeistelee maalauksensa öljyväreillä.

Teemu Kaski matkustaa usein Suomen itäisellä puolella maalaten luonnon keskellä. Hänen vaimonsa on usein matkoilla mukana.

Teemu Kaski käyttää voimakkaita värejä ja saa luonnon kauneuden näkymään maalauksissaan. Hän on saanut vangittua valon ja varjon vaihtelun käyttämällä värejä taidokkaasti. Esimerkiksi järven vesi näyttää Teemun maalauksissa aivan vedeltä. Kaikki muukin näyttää tauluissa aivan aidolta ja alkuperäisen maiseman mukaan tehdyltä.

Toinen puoli Pikantin salista on padasjokelaisen ”Meidän ryhmän” eli Visapuiston päivätoimintaryhmän ja myös Riekkotien asukkaiden ilokseen, työkseen ja terapiakseen valmistamaa taidetta.

Joukossa on myös Wellamo-opiston taidepiireissä tehtyjä töitä.

Yhteen on koottu eri vuodenaikoja kuvaavia taideteoksia, jotka ovat saaneet nimekseen ”vuoden purjehdus”, joka tiivistyy kartongista rakennetuissa purjeveneissä .

Seiniltä löytyy kauniita hehkuvia väriyhdistelmiä maalauksina, piirroksina ja askarteluina laidasta laitaan. Seinällä on kruunupäiden eli prinssin ja prinsessojen kuvia. Myös lattialta löytyy kirjoitettu satu ja satukuvia.

Pöydällä on poppanan päällä savilaattoihin ikuistettuja syvällisiä ajatuksia elämänmenosta.

Eri menetelmällä tehdyissä teoksissa näkyy tekemisen ilo.

Ne ovat hyvillä mielin ja hymyssä suin tehtyjä töitä.

MAISTELLAAN TAITEELLISTA SATOA

2011-08-07T18:16:00.003+02:00

Galleria Pikantissa on alkanut Padasjoen Taideyhdistyksen jäsenten yhteisnäyttely, jonka nimi on

”Vetoja ja viivoja” (31.7. - 2.9.2001).

Taulujen aiheiksi on löytynyt niin pohjoisen happamia pihlajanmarjoja kuin myös etelän makeita viinirypäleitä.

Kaikesta huomaa, että jälleen yhdistyksen jäsenten taiteellinen sato on kypsynyt maisteltavaksi ja koettavaksi.

Seinillä on sekä perinteisiä maalauksia että myös moderneja ja kokeilevia teoksia.

Näyttelyyn ovat tuoneet töitään niin padasjokelaiset kuin myös kauempana asuvat taideyhdistyksen jäsenet, joista monet ovat kesäpadasjokelaisia.

Teoksiaan ovat tuoneet Leila Hakkarainen, Pentti Helläkoski, Matti Hokka, Mervi Holm, Raimo Ilola, Sirkka Kerttula, Sari Kettunen, Sylvi Kinnunen, Ritva Koskinen, Katri Kumpulainen, Kauko Mielonen, Eeva Mäkelä, Lilja Mäkinen, Marketta Mäntynen, Maarit Oksanen-Biarowsky, Laila Paarvio, Aimo Riihinen, Eeva Salmensuu, Anja Santalahti, Eeva Suokko, Seija Suppula, Antero Taipale ja Pirkko Virkki.

Tästä joukosta tamperelainen Eeva Mäkelä osallistuu ensi kertaa taideyhdistyksen yhteisnäyttelyyn taidokkailla sinivirheitä maisemia kuvaavilla akryylimaalauksillaan sekä liitu- ja vesivärityöllään, joka kuvaa naishahmoa.

Maalaukset, piirrokset ja muu taide on aseteltu Pikanttiin värimaailmojen mukaiseen järjestykseen, mikä tekee harmonisen vaikutelman, vaikka jokaisella tekijällä onkin oma persoonallinen kädenjälkensä.

Osa tekijöistä vetää siveltimellä isoja ja voimakkaita linjoja, kun taas toisilla kädenjälki on hyvin tarkkaaa ja yksityiskohtaista.

Padasjoen Taideyhdistys pyörittää Galleria Pikantissa ympäri vuoden vaihtuvia taidenäyttelyitä. Kaksi kertaa vuodessa eli näin elokuussa ja toisen kerran joulun alla pidetään aina yhteisnäyttely, johon yhdistyksen jäsenet tuovat omat työnsä esille.

Pikantissa on myös jäsenten kädentaitomyymälä ja kahvipiste, jossa istumalla voi nauttia samalla ympärillä olevasta taiteesta.

KERAAMINEN VEISTOS LUMOAA HARMONIALLAAN

2011-07-08T22:28:00.005+02:00

Galleria Pikantissa on 2. - 29.7.2011 halikkolaisen, kesäpadasjokelaisen Raija Bergmanin ”Päämäärä Kultainen Leikkaus” -taidenäyttely. Hän on tehnyt jo kymmenen vuotta keramiikkataidetta.

Näyttely koostuu 81 keraamisesta veistoksesta, joista suurin osa on naisfiguureja, joilla on pitkät hiukset, jotka ikään kuin ovat menneisyyden vanhan tiedon, herkkyyden ja aistillisuuden symboleina. Seassa on myös miesfiguureja, jotka ovat usein vanhoja, viisaita, partaisia ja valkohapsisia.

Kultainen leikkaus löytyy ihmiskehon ja myös esimerkiksi luonnossa kasvien osien mittasuhteista.

Raija Bergmanin veistosten ihmishahmojen katseet on suunnattu usein ylöspäin. Niillä voi olla silmät kiinni ja katse sisäänpäin.

Hän on muotoillut teoksensa oivaltavasti ja taidokkaasti. Hänelle veistoksen tekemisen prosessi on tärkeä joka vaiheessa.

Hän kokee, että tärkeintä on ihminen, ihmisen olo, asioiden ymmärtäminen, pelon poisto, turva ja yhteisöllisyys jne.

Raija Bergmanin mukaan taiteen tavoite on harmonia, jonka ihanne on kultainen leikkaus. Kun kultainen leikkaus löytyy, löytyy myös harmonia, joka on taiteen ydin.

UINUNEET HAAVEET TOTEUTUIVAT

2011-06-03T13:03:00.005+02:00

Galleria Pikantin kesäkuun (1. - 29.6.2011) taiteilijat ovat orimattilalainen Maija Hagman ja vantaalainen Anneli Kokko. Taidenäyttelyn nimi on ”Idea kämmenellä”.

Maija Hagman on syntynyt Turussa ja kasvanut Salon kaupungissa. Myöhemmässä vaiheessa hän asui kolme vuotta Ruotsissa Uppsalassa.

Maija oli töissä tunnetun ruotsalaisen tekstiilitaiteilijan Ingrid Skerfe-Nilsonin ryijyateljeessa.

Ruotsin jakson jälkeen opinnot jatkuivat Helsingin Markkinointi-instituutissa, josta hän valmistui somistajaksi.

Maija toimi 18 vuotta Helsingissä päätyönään tekstiilisomistus vähittäiskaupan palveluksessa. Sivutoimenaan hän työskenteli Suomen Messujen kansainvälisillä messuilla Euroopassa.

Vuonna 1979 hän muutti Orimattilaan naisten vaatetehdas Virke Oy:n mainonnanhoitajaksi. Hänen tehtävinään oli mainonta, markkinointi, myynninedistäminen sekä Virkeen kansainvälisten muotimessujen osastojen suunnittelu ja toteutus. Näissä tehtävissä hän matkusti Suomessa, Englannissa, Saksassa, Itävallassa, Puolassa, Venäjällä ja muissa Skandinavian maissa.

Jäätyään pois työelämästä hän toteutti elämänikäisen haaveensa eli maalaamisen kuivapastelliliiduilla.

Maija Hagman on liittynyt Orimattilan Taideyhdistykseen 10 vuotta sitten. Hän on yhdistyksen varapuheenjohtaja. Maija on osallistunut joka vuosi Orimattilan Taideyhdistyksen kesänäyttelyyn.

2010 hän piti Anneli Kokon kanssa näyttelyn Keravalla Galleria Allissa.

Galleria Pikantin näyttelyaihe on syntynyt vuodenajoista kuluneena vuotena eli kuuma kesä, lyhyt, värikylläinen syksy ja kylmä runsasluminen talvi sekä niiden kauneus.

Vantaalainen Anneli Kokko, joka on lähtöisin Helsingin Töölöstä, kertoo olevansa ”höyrähtänyt” muotoiluun ja saveen, mikä ehkä juontaa hänen lapsuudestaan.

Siinä vaiheessa, kun toiset pirpanat menivät karkinostoon, Anneli meni Arabian myymälään ja osti savea.

Ikää karttui, touhut muuttuivat ja savi jäi.

Sitten alkoi arkinen aherrus. Anneli kouluttautui Markkinointi-instituutissa somistajaksi ja suoritti mainonnan perustutkinnon. Hän on myös opettanut Markkinointi-instituutissa.

Anneli on tienannut leipänsä somistajana. Hän on työskennellyt asusteiden ja metritavaran eli tekstiilin parissa. Hän on toiminut tavaratalon somistamon esimiehenä.

Hän on työskennellyt myös mainostoimistossa toteuttaen messuja, juhlia ja erilaisia tapahtumia. Lyhyesti ilmaistuna hän on suunnitellut ja tehnyt käsin edellämainittuja kokonaisuuksia, kunnes hän oli kolarissa ja huomasi olevansa eläkkeellä.

Hän kulutti sitten pari vuotta syyllisyyttä tuntien siitä, ettei ollut työelämässä.

Onneksi hänen mielessään sitten välähti:”Nyt voin tehdä mitä haluan. Enää ei tarvitse tehdä asiakaslähtöisesti”.

Anneli kävi tunnettujen maalareiden taidekursseilla. Hän maalasi innokkaasti tauluja, kunnes meni Italiaan Osmo Visurin akvarellikurssille noin kuusi vuotta sitten.

Hän tutustui Osmon assistenttiin, monipuoliseen taiteilijaan ja keraamikkoon. Savi tuli takaisin Annelin elämään. Taulujen maalaaminen on jäänyt taka-alalle, kun taas muotoilu tuli etusijalle. Näin ollen se mikä lapsuudesta on jäänyt uinumaan, saa nyt vapaasti rehottaa.

Galleria Pikanttiin kannattaa nyt tulla katselemaan taiteilijoiden teoksia, viihtymään ja hakemaan inspiraatiota.

”Pisara lensi iholle – purjehdusmatkan prosessointia sekatekniikalla

2011-05-05T17:14:00.005+02:00

Pikantti 2 – 29.5.2011, Padasjoki

Pisara lensi iholle – näyttely on syntynyt tarpeesta työstää omalla veneellä tehdyn purjehdusmatkan (2005 - 2006) kokemuksia. Vuosi purjeveneessä, aaltojen ja maininkien keikutuksessa, uusien satamien ja maiden ihmettelyssä, kolmen viikon Atlantin ylityksineen, oli vahva kokemus, jota halusin työstää visuaaliseen muotoon.

Matkan toteutuminen oli pitkäaikainen haaveeni ja lopulta monet kummallisetkin tapahtumat alkoivat toteuttaa unelmaani kuin itsestään. Haluan tällä näyttelyllä rohkaista näyttelyvierastani pitämään kiinni unelmastaan. Elämä voi tarjota yllättäviä käänteitä, joiden punaisena lankana voi jälkikäteen nähdä tarkoituksenmukaisuuden. Luopumisen rimpuilut ovat välttämättömiä, jotta uutta voi syntyä.

Olen käyttänyt töissäni materiaalina vanhaa ja unohdettua. Punaisen mökin remontissa poisheitetyt kattolankut olivat lopulta alkuinnoittajia työskentelyyn ryhtymisessä. Muu materiaali löytyi maailmalta ja kotoa; roskakorista, romulavalta, pöytälaatikosta, kuivuneesta väripurkista, tieltä, rannalta, matkapäiväkirjasta jne. Yhdistämällä materiaalia ja ajatuksia toisiinsa, on syntynyt uutta elämää. Yhdistelyn ja löytämisen prosessi on ollut terapeuttinen ja innostava ja on tarjonnut mahdollisuuden sisäisesti koota Suuren Matkan paloja yhteen.

Tuija Kala-Hartman (paikalla la 7.5. klo 12 ja la 28.5. klo 12, muuten sop.muk.)

(0400-633002)

METALLIÖTÖKÄT MARSSIVAT PIKANTTIIN

2011-04-08T22:08:00.004+02:00

Galleria Pikantin huhtikuun näyttely (3. - 29.4.) on koottu Pappilanmäen koulun ja Padasjoen lukion opiskelijoiden kuvaamataidon, tekstiilityön ja teknisen työn oppilastöistä. Opettajina ovat Marja Rahikainen ja Vesa Koskinen.

Kahdeksasluokkalaisten kuparilangasta pyörittämät, rautalankakoipiset ja helmisilmäiset ötökät ovat jaloittelemassa vitriinin reunalla. Sen yläpuolella kaartelevat samoista materiaaleista muotoillut sudenkorennot.

Vitriinistä löytyy savesta muotoiltuina erilaisia eläimiä, esimerkiksi matelijoita ja nisäkkäitä.

Kahdeksasluokkalaiset ovat tehneet myös hienoja teräksisiä pannunalusia ja kolkuttimia oviin.

Ikkunoilla puolestaan on iso joukko valkoisia voimistelijoita, jotka on tehty kipsinauhasta ja rautalangasta. Eräs niistä vetää leukaa yhdellä kädellä.

Seitsemäsluokkalaiset ovat taiteilleet öljypastellilla värikkäitä graffiteja ja puuväreillä mangatyylisiä omakuvia.

He ovat rakentaneet myös puisia vaatetelineitä, jot seisovat ryhdikkäästi Pikantin näyttelyssä.

Juniorit ovat leikanneet kartongista kantaaottavia julisteita. Seniorit ovat suunnitelleet erilaisia tiloja ja sisustaneet ne hienosti.

Pikantissa on myös muilla menetelmillä tehtyjä oppilastöitä esillä.

Opiskelijoiden taiteessa ja kädentaitotöissä näkyy persoonallinen kädenjälki, jota kannattaa tulla katselemaan.

HYVÄSTÄ OLOSTA SYNTYY TAIDETTA

2011-02-22T20:20:00.005+01:00

Galleria Pikantissa on avautunut nastolalaisen taiteilijan Teemu Kasken (s. 1972) näyttely ”Maisemia Suomesta” (20.2. - 1.4.2011). Hänellä on vaimo ja kaksi tytärtä.

Kaski on maalannut suomalaisia maisemia vuodesta 1999 lähtien. Hän on omatoimisesti opiskellut taidetta. Hänen tärkeänä kannustajanaan ja rohkaisijanaan on toiminut Juhani Honkanen.

Teemu Kaskella on omat työ- ja taidenäyttelytilat kodin yhteydessä Nastolassa. Hän on kunnan palkkalistoilla tehden kaavoitus- ja mittaustöitä. Taiteen tekeminen on hänen toinen työnsä.

Teemu Kasken maalaukset kuvaavat suomalaista luontoa kauneimmillaan. Hän haluaa välittää taiteellaan katsojalle mielenrauhaa.

Hän maalauksissaan näkyy upeasti valon ja varjon vaihtelu maisemissa eri vuodenaikoina. Värit hehkuvat esimerkiksi mäntyjen kyljissä keltaisena, punaisena ja violettina valon suunnasta riippuen. Värikylläisyyden lisäksi maalauksista huomaa kuinka uskollisesti ne kuvaavat maisemia sellaisenaan. Kaikki näyttelyssä olevat työt on tehty öljy-/akryyliväreillä.

Hänellä on ollut vuosittain useita näyttelyitä omassa ateljee-galleriassaan. Hänellä on ollut vuosikymmenen mittaan monia yksityisnäyttelyitä eri gallerioissa, mm. Juhani Honkasen Honkalinnassa viime kesänä. Teemu Kaski on osallistunut sekä Suomen Taiteilijat ry:n että myös monien muiden tahojen yhteisnäyttelyihin.

ASTU VANHOJEN LELUJEN MAAILMAAN

2011-01-19T18:16:00.007+01:00

Galleria Pikantissa on alkanut Vanhojen lelujen näyttely (9.1. -

18.2.2011). Näyttelyn lelut ovat 60-luvulla tai sitä aikaisemmin

valmistettuja.Esillä olevista leluista vanhimmat on tehty jo 20-luvulla.

Moneen leluun liittyy rakkaita muistoja, joita on myös kirjoitettu

lapuille esineiden viereen. Lelut ovat omistajilleen aarteita. Lapset

esimerkiksi ovat kuluttaneet nallensa halimalla aivan nukkavieruiksi.

Osa leluista on kokonaan käsintehtyjä saatavilla olleista materiaaleista, kuten kankaasta, pellavasta, villalangasta ja puusta. Näytteillä on esimerkiksi 50-luvun alusta iso puinen kuorma-auto, jota on kuluttanut ainakin kaksi sukupolvea. Tehdastekoisista nukeista huomaa materiaalien koostumuksen muutoksen vuosikymmenien varrella. Jotkut nuket on tehty guttaperkaksi nimitetystä muovista, joka on ollut käytössä varhaisempina vuosikymmeninä.

Näyttelyssä on myös vanhoja, kauniisti kuvitettuja satukirjoja, jotka ovat samoilta vuosikymmeniltä kuin lelutkin.

Kätevä & Tekevä -messut

2010-12-02T20:38:00.002+01:00

Padasjoen Taideyhdistyksellä oli myyntikoju Kätevä & Tekevä -messuilla 6. - 7.11. Lahti Hallissa. Monet kävijät olivat kiinnostuneita yhdistyksen toiminnasta ja heille annettiin siitä tietoa.

GALLERIA PIKANTISSA ODOTETAAN JOULUA

2010-11-15T18:27:00.002+01:00

Galleria Pikantissa on avautunut Padasjoen Taideyhdistyksen jäsenten yhteisnäyttely, joka kestää aina 5.1.2011 asti. Näytteillä on kuutisenkymmentä työtä yhteensä 14 taiteilijalta tai taiteenharrastajalta.

Taidetta ovat tuoneet Leila Hakkarainen, Pentti Helläkoski, Matti Hokka, Kikka Kainu-Lehto, Taina Karejoki, Ritva Koskinen, Lilja Mäkinen, Marketta Mäntynen, Laila Paarvio, Aimo Riihinen, Eeva Salmensuu, Anja Santalahti, Seija Suppula ja Antero Taipale.

Monen taiteentekijän kädenjälki on jo tuttua padasjokelaisten lisäksi myös ulkopaikkakuntalaisille. Näyttelyn rikkautena on töiden monipuolisuus.
Siellä voi keskittyä katselemaan niin maalausten tarkkoja yksityiskohtia kuin myös voimakkaita, laajoja siveltimen jälkiä. Näyttelyssä on sekä vaaleita, viileänsävyisiä maalauksia että hehkuvia, lämpimin värein toteutettuja teoksia.
Uutta väriä on tuonut näyttelyyn Padasjoen kesäasukas, vantaalainen kuvataiteilija Taina Karejoki, joka on tänä syksynä liittynyt taideyhdistykseen.
Taidenäyttelyn lisäksi Pikantissa on joulupuoti eli lahjatavarat ovat levittäytyneet myös salin puolelle. Sieltä löytyy esimerkiksi yhdistyksen jäsenten tekemiä poppanoita, villasukkia, mehiläisvahakynttilöitä ja paljon muita joululahjaksi sopivia tuotteita.
Pikantti on auki yrittäjien joulunavauspäivänä su 28.11. klo 12 – 18. Silloin lahtelainen Omat Pojat -kvartetti laulaa ja laulattaa yleisöä kahteen otteeseen viimevuotiseen tapaan.

SYKSYN VÄREJÄ GALLERIA PIKANTISSA 3.10. - 12.11.2010

2010-10-11T18:27:00.002+02:00

Galleria Pikantissa on esillä Padasjoen lasten taidenäyttely, joka koostuu Kullasvuoren koulun oppilaiden ja Majavan päiväkodin lasten teoksista.
Päiväkodin Peukaloisten ryhmä on koonnut satumetsän syksyn laakeaan matalaan laatikkoon ja laittanut sinne leppäkerttuja, jotka on maalattu kiviin.

Näyttelyssä on paljon maalauksia, jotka kuvaavat syksyn värikkäitä lehtiä. Värikkäät kärpässienet hehkuvat punaisina kahden seinän pituudelta.
Jotkut työt kuvaavat viidakon elämää, kun taas toisissa näkyy aarre meren pohjassa.
Oppilaat ovat suunnitelleet ja tehneet näyttelyyn myös puisia kellotauluja.

Seinällä on myös maalauksia, joiden kohteena on ollut Kullasvuoren kolme eri-ikäistä koulua. Niitä on kuvattu taidokkaasti eri näkökulmista. Heti vieressä on murretuin värisävyin maalattuja kynnöspeltoja.
Yhdellä seinällä on ohueen metallilevyyn pakotettuja faarao Tutankhamonin kuvia.

Kaiken kaikkiaan näyttely on monipuolinen ja värikäs kokonaisuus, jossa on tilaa kunkin lapsen persoonalliselle kädenjäljelle.

Duo Prunella Vulgaris Galleria Pikantissa

2010-09-19T22:34:00.000+02:00

La 25.9. klo 19 on näyttelyni pienimuotoinen päätösjuhla (näyttelyn viimeinen aukiolopäivä on 1.10.). Pikanttiin tulee esiintymään pääkaupunkiseudulta Duo Prunella Vulgaris. Laulujen sanoittaja, säveltäjä ja säestäjä on muusikko Inkeri Pohjola (piano). Kappaleet tulkitsee nuori laulaja Emma Jääskeläinen. Heidän musiikkinsa on ehkä parhaiten kuvailtavissa sanoin klassisvaikutteista punk-kabareeta. Tilaisuus on maksuton. Kerään kuitenkin illan kuluessa esiintyjille vapaaehtoisen kolehdin. Tervetuloa tunnelmalliseen illanviettoon.
Maarit Oksanen-Biarowsky

ROMUISTA JA MUISTA MATERIAALEISTA LUOTUA TAIDETTA

2010-09-05T21:10:00.003+02:00

Teollisen muotoilijan ja taidekäsityöläisen Maarit Oksanen-Biarowskyn näyttely MUISTA Padasjoen taideyhdistyksen tiloissa Galleria Pikantissa (1.9.-1.10.2010) on kannanotto kauneuden ja hyvyyden puolesta kertakäyttökulttuuria vastaan. Nimi MUISTA viittaa muista välittämiseen, muista materiaaleista koostuviin teoksiin, sekä moniselitteisesti kaikkeen muistamisen arvoiseen. Esillä on mm. hylätyistä, ruostuneista, koneiden ja työkalujen osista tehtyjä "suomalaisia muinaiskoruja" (näitä ei kukaan muista?!), haavin verkkoon tarttuneita unelmia (muista haaveilla), muotokuvia muille niityille lähteneistä rakkaista (muistan) jne. Osa teoksista on myynnissä. Hintana yksi valinnainen

seteli + jokin hyvä työ itselle/läheiselle/yhteisölle. Maailma ei muutu rahalla, vaan teoilla.

Galleria Pikantti, Keskustie 16,
Padasjoki auki ma-pe 10-17, la 10-14,su 12-15. Tekijä paikalla sunnuntaisin.

VIIDES KUUTAMOHULLUJEN YÖ -TAIDETAPAHTUMA

2010-08-08T17:36:00.000+02:00

La 21.8.2010 Padasjoen Taideyhdistys yhdessä kunnan ja eri järjestöjen kanssa järjestää viidennen Kuutamohullujen Yö -taidetapahtuman.

Restomomiksi opiskeleva padasjokelainen Riikka Koskela (040 5608289) koordinoi tapahtuman opinnäytetyönään (aiheena ohjelmapalvelut). Päivän ohjelma alkaa jo aamupäivällä ja kestää iltamyöhään. Etukäteen pidetään Kuunsillan kulkija -äänestys. Edellinen Kuunsillan kulkija, Ari-Matti Pyyhtiä, valitsee äänestystä varten neljä ehdokasta leikkimieliseen kisaan. Tarkemmat tiedot asiasta tulee Padasjoen Sanomiin.

Tapahtuman ajaksi tarvitaan Pikanttiin vapaaehtoisia valvojia ja myös ohjaajia, sillä Taideyhdistys järjestää silloin taiteeseen liittyvää toimintaa kaikenikäisille.

Halukkaat jäsenet voivat ilmoittautua Pikantissa valvontavuoroihin etukäteen.

YHTEISELOA GALLERIA PIKANTISSA

2010-08-08T17:21:00.003+02:00

”Yhteiseloa” on Padasjoen Taideyhdistyksen jäsenten elokuun (1. - 30.8.2010) taidenäyttely. Tekijöissä on sekä taiteenharrastajia että ammattilaisia.

Teoksia ovat tuoneet nähtäville 17 jäsentä eli Leila Hakkarainen, Matti Hokka, Mervi ja Petri Holm, Raimo Ilola, Sirkka Kerttula, Sylvi Kinnunen, Hilkka Kiviharju, Kauko Mielonen, Marketta Mäntynen, Laila Paarvio, Aimo Riihinen, Eeva Salmensuu, Anja Santalahti, Eeva Suokko, Seija Suppula, Antero Taipale. Paikkakuntalaisten lisäksi mukana on kesäpadasjokelaisia. Seassa on myös taiteentekijöitä, joilla on jokin muu kytkös Padasjokeen.

Suurin osa teoksista on öljyväri- ja akryylimaalauksia. Mukana on myös akvarellimaalauksia, piirustuksia ja kolmiulotteisia massasta ja kankaasta ym. tehtyjä töitä.

Taiteentekijöiden käsiala on hyvin persoonallista. Teosten tyyli vaihtelee vahvasta kädenjäljestä ja voimakkaista väreistä aina herkkään utuiseen maailmaan. Maalausten joukosta löytyy myös uskomattoman tarkkoja, fotorealistisia töitä.

Olennainen osa maalauksista kuvaa maisemia. Teosten aiheina on myös mm. ihmisiä, eläimiä ja kukkia ja hedelmiä.

Kaiken kaikkiaan Padasjoen Taideyhdistyksen elokuun kattaus vaikuttaa herkulliselta. Kannattaa tulla katsomaan.

”RENDEZVOUS - KOHTAAMISIA”

2010-07-06T21:00:00.009+02:00

Galleria Pikantissa on 2. - 30.7.2010 kolmen padasjokelaisen taiteilijan Mervi ja Petri Holmin sekä Matti Hokan yhteinen taidenäyttely ”Rendezvous - Kohtaamisia”. Heinäkuun taiteilijoita yhdistää tarkka ja viimeistelty maalausjälki, joka kuitenkin näyttäytyy jokaiselle heistä hyvin persoonallisella tavalla.

Mervi Holmin aihepiiriin ovat kuuluneet ihmiset, eläimet, ikkuna- ja latoaiheiset maalaukset. Hän on kuvannut paljon Pohjois-Amerikan alkuperäisväestoä, lapsia, aikuisia ja perheen lemmikkejä lyijykynätekniikalla. Samoista aiheista hän on tehnyt myös tilaustöitä.

Mervin ideamaailma on hyvin rikas ja viime vuosina hän on maalannut lähinnä akryyliväreillä perinteisten aiheiden lisäksi myös mm. art deco -tyylisiä maalauksia. Hänen uusimmat taulunsa ovat suurikokoisia lintuaiheisia akryylimaalauksia, joita on esillä tässä näyttelyssä.

Siellä on esillä myös Mervin kiinalaisaiheisia akryylitöitä sekä muovailumassasta valmistamia Venetsialaistyylisiä koristenaamioita. Seinällä on hänen tähän teemaan liittyvä uusin akryylimaalauksensa ”Behind the Mask”.

Koulutus:

Padasjoen lukio: Yo-tutkinto 1979

Alkio-opisto: historia ja viestintä

Lahden Ammattikoulu: Yo-pohjainen vaatesuunnittelijan koulutus 1982 – 1984

Tampereen Yliopisto: Journalistisen haastattelutekniikan kurssi

Espoonlahden Kauppaoppilaitos: mainospiirustuksen, somistamisen ja tekstaamisen opiskelua 1980-luvulla

Lähes itseoppinut kuvataiteilija.

Opetusta myös aviomieheltään, taidemaalari/kuvittaja Petri Holmilta.

Padasjoen Taideyhdistyksen näyttelyt: Padasjoella ja Asikkalassa 1980-luvulta lähtien.

Galleria Ars Arrakoski: kutsuttuna taiteilijana 1980-luvun lopusta lähtien yhteisnäyttelyissä, myös tänä kesänä 2010

Yhteisnäyttelyt miehensä taidemaalari Petri Holmin kanssa: 1990- ja 2000- luvuilla Taidekahvila Patamuori, Galleria Pikantti, Padasjoen kirjasto

Yksityisnäyttelyt:

Taidekahvila Patamuori, Padasjoki, 1998

Galleria Pikantti, Padasjoki 2008

Asikkalan kirjasto, Vääksy, 2009

Taidemaalari, kuvittaja Petri Holm on ollut vapaana taiteilijana vuodesta 1973 lähtien.

Hän toimi freelance-kuvittajana vuodesta 1985 lähtien tehden kirjankansi- ja päällyskuvituksia suurille kustantamoille, kuten WSOY, Otava, Gummerus, Tammi, Kirjayhtymä ja Karisto. Galleria Pikantin näyttelyssä näitä kuvituksia on seinillä alkuperäisinä teoksina, vitriinissä kirjankansina ja ikkunalla vedoksina.

Tilaustöitä hän on tehnyt yksityishenkilöille.

Hänen kuvaustapansa on realistinen tai fotorealistinen. Hän maalaa nykyään akryyliväreillä. Aiemmin hän käytti temperaa.

Petri Holmin taideteosten aiheina ovat olleet rajatut yksityiskohdat luonnosta tai rakennetusta ympäristöstä ja ihmisen merkeistä vailla hänen välitöntä länäoloaan. Hänen aiheensa liikkuvat sisäiseltä olemukseltaan ajoittain abstraktin ja esittävän ilmaisun välimaastossa.

Tilaustöinä Petri Holm tekee maisemia, muotokuvia esim. ihmisistä ja rakennuksista.

Koulutus: Yo 1972

Taideopinnot: Suomen Taideakatemian koulu 1972 – 73

Yksityisopettajat: Kuvanveistäjä, taidemaalari Esko-Pekka Mäkelä ja

taidemaalari Jim Linehan, Madison, Wisconsin, USA 1977

Matti Hokka on padasjokelainen paluumuuttaja ja syntynyt Vesijaolla 1937. Hän asuu siellä nykyisinkin.

Öljyvärimaalauksen hän aloitti 1980-luvun alkuvuosina itseopiskelulla ja jatkoi ensin Vantaan ja myöhemmin Padasjoen Kansalaisopistoissa.

Matti Hokka on osallistunut Padasjoen taideyhdistyksen yhteisnäyttelyihin 1984 sekä viiden viime vuoden aikana.

Hänen öljyvärimaalauksistaan löytyy mm. maisemia, rakennuksia ja ihmisiä kullankaivuutyön eri vaiheista.

Puunveistoharrastus on varsinaisesti vasta parin vuoden ikäistä. Matin puuveistoksista löytyy niin sanomaa kuin huumoriakin.

Matti Hokan muita harrastuksia ovat kalastus, lintujen elämän seurailu, kankaankudonta ja metsätyöt.

”Puu”-taidenäyttely Padasjoella 1. - 30.6.2010

2010-06-03T17:20:00.002+02:00

Galleria Pikantin kesäkuun taiteilija on Padasjoen Neroskulmalainen Eila Marketta Mäntynen o.s. Kotilainen, ent. Hänninen (synt. 1940 Rantasalmi).

Marketan kiinnostus taiteiluun alkoi ilmetä lapsena värien ihailuna. Hän vietti silloin paljon aikaa isänsä jalkojen juuressa konttorin lattialla ihailemassa roskakorin erivärisiä papereita.
Hän saattoi katsella taidetta vain isänsä hartauskirjoista, jotka olivat Kunniaksi Luojan ja Ihmisen elinpäivät. Lisäksi hänen saatavillaan oli myös Kiven Seitsemän veljestä, jossa oli Akseli Gallen-Kallelan kuvitus. Kirjan kuvat olivat kuitenkin vain mustavalkoisia.

Vasta muutettuaan Lahteen teini-iässä Marketalle aukeni koko taidekirjojen mahtava maailma.
Hän on piirtänyt koko ikänsä. Esimerkiksi pyykkituvalla hän piirsi rahapussin ja pyykkikorin sekä Rajamäen tehtaiden sumuisen lähteen koivuineen.
Kun Marketan lapset olivat vielä pieniä, hän sai heistä malleja taiteiluunsa.
Kesälomilla hän sai sen verran aikaa itselleen, että hän alkoi tekemään pieniä öljyväritöitä. Perhe ei voinut elää tärpätin ja maalin katkussa, joten hän saattoi maalata vain ulkona kesällä.
Työhuoneen hän sai vasta kuusikymppisenä muutettuaan Padasjoelle eläkkeelle päästyään.
Eläkeläisellä on kuitenkin niin paljon muuta menoa ja tekemistä, että taulujen maalaamiseen jää aikaa vain muutama kuukausi vuodesta.

Marketta on itseoppinut taiteilija, joka on kuitenkin muutaman lyhyen alan kurssin käynyt. Hyvän alun taiteen saralla hän on kuitenkin saanut Rajamäeltä. Kansalaisopistossa oli innostavana opettajana taiteilija Veikko Muuronen, jolta saamillaan opeilla Marketta on pärjännyt. Paikkakunnan muut taiteilijakuuluisuudet Vilho Askola ja Carolus Enckell tekivät myös vaikutuksen Marketan taiteiluun tuolloin 1980-luvulla.
Helsingissä asuessaan hän kävi piirtämässä elävää mallia Mechelinin huvilassa ja akvarellikurssilla Kaapelitehtaalla.
Marketta kertoo, että veneillessä merellä oli helppo tehdä vesiväritöitä, koska paperi kuivui pian ja kuljetus sujui. Märkiä öljyväritöitä olisi ollut mahdoton kuljettaa veneessä.
Useita vuosia sitten jo Padasjoella asuessaan hän kävi Saarenmaalla taidekurssin.
Saarenmaan akryylikurssin jälkeen Marketta siirtyi käyttämään maalauksissa vain akryylivärejä, vaikka niillä hänen mielestään ei saakaan niin upeita värejä kun öljyväreillä, koska värit muuttuvat kuivuessaan tummemmiksi.

Taulujen koko on kasvanut vuosien mittaan. Tällä hetkellä hyvä koko on Marketan mielestä 80 cm X 100 cm.
Marketta pitää kesänäyttelyjä kotona kahdessa aitassa. Hän osallistuu myös Padasjoen taideyhdistyksen kahdesti vuodessa pidettäviin yhteisnäyttelyihin. Hän pitää mielellään myös eri kirjastoissa näyttelyitä.
Taulujen lisäksi hän innostui kesällä 2009 tekemään muutamia ympäristötaideteoksia kodin pihapiiriin.

Nykyisestä näyttelystä
Marketta Mäntynen kokee puun aiheena luontevaksi, koska hän on koko ikänsä piirtänyt ja maalannut puuaiheisia tauluja. Jossain vaiheessa hän oli aivan hulluna katajiin. Tällä hetkellä ihastuttaa kaikki muutkin puut.
Hän kokee päässeensä vasta aiheen alkuun, kun jo näyttelyn tauluille maalaamiseen varattu aika loppui. Saman aiheen jatkoa seuraa varmaan tulevaisuudessa. Marketan mielestä värihulluus kyllä tuntuu olevan pysyvää. Hän ei kuulemma raaskisi heittää kuivettuneita kasveja pois, koska ne ovat niin hienon värisiä.
Hän on tehnyt oheismyyntituotteiksi kortteja, hiirimattoja ja pikkutauluja sekä lisäksi luontokuvista tabletteja.

Kurssiopiskelu: Rajamäki 1977 – 84, Helsinki 1996, Saarenmaa 2007

Omat näyttelyt: Rajamäki 1980, Degerby 2006, Helsinki 2008, Lammi 2008, Asikkala 2008, Padasjoki 2004, 2007 – 2009

Suomet Taiteilijat ry:n näyttelyt: Helsinki Sanomatalo 2006, Raisio 2007, Helsinki Kaapelitehdas 2008, Helinki Sanomatalo 2009

Muut yhteisnäyttelyt: Uudenmaan aluenäyttely 1980, Nurmijärven taideyhdistys ry 1978 – 85, Tuusulan kirjasto 1983, Padasjoen taideyhdistys ry 2004 – 2009

Teoksia julkisissa tiloissa: Kimonkylän taidekoti, Kestikievari Kopparnäs Kirkkonummi, Toarps Säteri, Gällstad Ruotsi

"Väreilyä" eli Galleria Pikantin toukokuun (2. - 30.5.2010) näyttely

2010-05-09T20:45:00.036+02:00

Lammilaiset Tuula Parviainen ja Heljä Peltola ovat laittaneet esille värikkään taidenäyttelykokonaisuuden. Tuula on tuonut näyttelyyn silkki- ja posliinimaalaustöitä. Hän on ollut jo pitkään Padasjoen taideyhdistyksen jäsen. Hän on toiminut aikaisemmin myös yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana.
Heljä on tuonut näyttelyyn erilaisia batiikkivärjättyjä nahkatöitä eli laukkuja, lompakoita ja koruja. Hän on laittanut esille myös kumiteräsaappaita, joihin hän on tehnyt hienoja värikkäitä varsia huovasta ym. Heljä on taideyhdistyksen uusi jäsen.

Su 2.5. vietettiin näyttelyn avajaisia, jossa kansanmuusikko Riittaliisa Joutsenlahti lauloi ja soitti erikoista Mäkelä-huilua, joka on Lammillakin vaikuttaneen Pentti Mäkelän rakentama halkomainen soitin, joita on vain muutama Suomessa. Sibelius-Akatemiassa työskentelevä Joutsenlahti opettaa kansanmusiikkia ja toimii kansainvälisen koulutushankkeen koordinaattorina. Laulu, jonka hän Pikantissa esitti, oli hänen itsensä tekemä ja perustui pitkälti improvisointiin.

Tuula Parviaisella on ylempi posliininmaalaajan ammattitutkinto (mestari) v. 1985. Hän on käynyt myös alan kursseja pohjoismaisen yhteistyön merkeissä Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa.
Opintomatkoja hän on tehnyt Viroon, Tanskaan, Hollantiin, Norjaan ja Venäjälle. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin sekä Suomessa että ulkomailla.
Hänen töitään on ollut yhteisnäyttelyssä mm. Riihimäellä Suomen lasimuseossa v. 1989 ja Helsingissä Taideteollisuusmuseossa v. 1995.
Tuula Parviainen on voittanut toisen palkinnon pohjoismaisessa posliininmaalauskilpailussa v. 1994 Landskronassa.
Hän on toiminut posliininmaalauksen tuntiopettajana (1974 - 2004) kansalaisopistoissa, kesäkursseilla kansanopistoissa ja kaksi kertaa Tanskassa ja Norjassa.

Pikantin näyttely Tuulan osalta painottuu silkkimaalaustöihin. Maalauksista löytyy niin herkkiä kukka-aiheita kuin sudenkorentojakin. Silkkimaalaus on monivaiheista ja tarkkaa työtä. Värien levitys, rajaus ja kuvan kiinnitys erkoislaitteessa vaatii paljon aikaa. Tuula on harrastanut silkkimaalausta jo 20 vuotta. Hän on pitänyt myös alan lyhytkursseja.

Heljä Peltola, suutari, Lammi

Valmistuin 2007 Pohjois Satakunnan aikuiskoulutuskeskuksen nahka ja jalkinealan koulutuslinjalta suutariksi. Koulutus oli lähes ensikosketukseni nahan kanssa työskentelyyn.

Tässä näyttelyssä on esillä kasviparkitusta nahasta valmistettuja laukkuja, vöitä ja sisustuselementtejä. Nahka on ollut joko valmiiksi värjättyä parkkinahkaa tai olen itse värjännyt sen parkkinahkaan tarkoitetuilla väreillä. Osan töistä olen värjännyt kuumavahabatiikkimenetelmällä. Esillä on myös kumiteräsaappaita, joiden varret olen leikkimielisesti koristellut nahoista leikatuilla kuvioilla.

Motto: Aika on erilaista kun työskentelee parkkinahan kanssa – sanoo tuntematon itävaltalainen suutari. Työni ovat käsintehdyn näköisiä ehkä vähän primitiivisen oloisia ja niihin sisältyy jotain yllätyksellisyyttä ja leikkimielisyyttä. Työn suunnitelma syntyy visioimalla, kokeilemalla ja mietiskelemällä.Batiikkivärjäyksen tarkkaa lopputulosta on hankala ennustaa. Siihen kätkeytyy osa yllätyksellisyydestä, jopa pieni salaperäisyys. Lopputulokseen vaikuttavat monet seikat:
-nahka, sen parkitus, luonnolliset epätasaisuudet, reiät, jurmut, vuodan osa, etc
- vahan ominaisuudet, kuumuus, sekoitussuhteet
- värit, värien sekoitukset ja ohenteen käyttö
Lopputulokseen vaikuttaa myös oma senhetkinen mielentila.
On työskenneltävä ripeästi ja valppaasti, kätilöitävä kuollut nahka uuteen eloon, uuteen mahdollisuuteen uhrinsa antaneen eläimen tämän taivaspaikalle.
Olen yrittänyt löytää parkkinahan värjäykselle epätyypillisiä väreilyjä.
” Kädentaidot ovat kirja jumalallisten tieteiden kirjojen joukossa ja aarre Hänen taivaallisen viisautensa aarteiden joukossa” – bahaikirjoitukset taiteen olemuksesta
Kumiteräsaappaat ovat perinteisiä työsaappaita, joissa pesä on kumia ja varsi yleensä nahkaa. Olen käyttänyt varsiin myös huopaa ja koristellut varsia erilaisista nahoista leikatuilla kuvioilla: eläimiä, kukkia, tähtiä, geometrisia kuvioita, nahan liepeitä. Osaa näistä saappaista kutsun satusaappaiksi, koska niissä on pieni huumorin kipinä.

Nahkavuodasta jää helmoja ja liepeitä tähteiksi, joita ei voi käyttää esim. laukkuihin. Yritän keksiä näille hukkapaloille mielekästä käyttöä. Joistakin olen valmistanut seinälokerikkoja.
Värjäämisen ylijäämäpaloista olen käsin ommellut kynnysmattoja.

Heljän historiaa:-syntynyt Hauholla 1954
uskontotieteen ja kulttuuriantropologian opintoja –70-luvulla, H:gin YO
vaihtoehtohoitojen kursseja –80-luvulla
-90-luvulla kyläavustajan koulutuslinja, Ahlman, Tre,-kotipalvelutehtäviä Lammin kunnassa ja yksityisesti
Bahai-yhdyskunnan koulutusinstituutin kurssien ohjaajana 2005 asti

Aiemmat näyttelyt

-96 osallistava Enkeli-installaatio, Lammi

- 97 osallistava oma elämänkerta- installaatio- Prosesseja, Lammi

- 2001, näyttely Tartossa, Muundumise Areen, Arena of Transformation, pyhiä kirjoituksia tekstiileille--

Nuorten taidetta Galleria Pikantissa 22.3. - 30.4.2010

2010-04-02T19:11:00.005+02:00

Galleria Pikantissa on alkanut Padasjoen lukiolaisten ja yläkoululaisten oppilastöiden näyttely, joka kestää aina 30.4. saakka.

Kuvaamataidon opettaja Marja Rahikainen on ohjannut oppilaita tekemään taidetta erilaisilla välineillä ja tyyleillä. Opettaja on valinnut näyttelyn työt ja taideyhdistyksen väki on laittanut ne esille.

Esillä on paljon upeita töitä. Lukion ykkösluokkalaiset ovat tehneet taidekuvamuunnoksia valokuvaamalla. Juniorien kädenjälkeä ovat myös vaikuttavat julisteet.

Lukion kakkosluokkalaiset ovat muovanneet maalauksien yksityiskohtia savitöiksi ja maalanneet kultakauden innoittamia härkiä.

Yläkoulun 7.-luokkalaiset ovat piirtäneet mm. öljypastelliväreillä erilaisia eläimiä aina linnuista nisäkkäisiin ja hyönteisistä kaloihin.

8.-luokkalaiset ovat mm. romanttisella/modernilla tyylillä kuvanneet lamppuja ympäristöön ja lapsille.

Teknisen työn opettajan Vesa Koskisen tunneilla oppilaat ovat tehneet puisia jakkaroita ja kartongista tilasuunnitelmia mm. ulkohuusseja, jotka ovat myös taitavasti toteutettuja.

Näyttely vielä täydentyy sitä mukaa, kun töitä valmistuu lisää.

Tuomas Kylänpää soittaa didgeridoota Pikantissa 20.2.2010 klo 14.

2010-02-10T17:34:00.006+01:00

Tuomas Kylänpää on soittanut Pohjois-Australian aboriginaalien rituaalinsoitin didgeridoota vuodesta 1997 lähtien. Hän on tehnyt gradun Turun yliopiston folkloristiikan laitokselle Pohjois-Australian aboriginaalien uskonnollisesta rituaalimusiikista. Kylänpäälle annettiin heimonimi vuonna 2001 kun hän toi Suomeen kiertueelle Maningridasta lähtöisin olevan White Cockatoo -aboriginaali musiikkiryhmän. Kylänpää on ollut Australiassa aboriginaaliyhteisöissä maailman arvostetuinpien didgeridoon soittajien opissa. Maningridassa Kylänpää istui melkein yhden viikon ajan iltaisin hyvän ystävänsä Andy Niemelän kanssa nuotion ääressä seuraten paikallisen nuoren aboriginaalipojan initiointiseremoniaa.

Tuomas Kylänpää soittaa didgeridoota Pikantissa 20.2.2010 klo 14.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy!

UNIAJAN POLKUJA

2010-01-11T08:32:00.007+01:00

eli Australian aboriginaalien taiteen näyttely 7.1. - 19.3.2010 Galleria Pikantissa Padasjoella

Mitä löytyy witchettypensaan juurista tai mulgapuun alta ja mitä muuta kerätään coolamonastiaan? Entä mitä ovat mimih ja wandjina? Mitä taas merkitsivät paikkakunnat Hermannsburg ja Papunya Tula aboriginaalitaiteelle?

Näihin kysymyksiin löytyy vastauksia Padasjoelta Galleria Pikantin aboriginaalitaiteen näyttelystä. Symbolien täyttämissä maalauksissa näkyy arkinen ravinnon hankinta ja uniajan kertomukset. Katsojaa varten näyttelyluetteloon on koottu tietoa taulujen merkeistä niiden symbolikielen avaamiseksi.

Esillä on täplämaalauksia, joista osa on tehty ikivanhaan tapaan puunkuorelle. Näyttelyssä on myös mm. didgeridoo-soittimia ja vitriineissä koristekaiverrettuja boabpuun hedelmiä, bumerangeja ja kivinäytteitä.

Eräs näyttelyn taiteilijoista eli Barney Tjakamarra Campbell (1928 – 2006) oli ensimmäisiä, jotka vaikuttivat Australian aboriginaalien taideliikkeen syntyyn 1970-luvulla. Sen eräänä lähtökohtana voidaan pitää Papunya Tulaa, josta alkoi Keski-Australian täplämaalaustaiteen muuttuminen pelkästään yhteisön sisäisestä seremoniallisesta ja opetuksellisesta merkityksestä laajempaan julkisuuteen, kun vanhat kuvat ja symbolit siirtyivät hiekalta kankaalle ja gallerioihin. Näin suuren yleisön tietoisuuteen tuli tämä ikivanha perinne, jonka omaperäisyys perustuu sukupolvelta toiselle siirrettyihin uniajan kertomuksiin ja lauluihin luojaesivanhempien matkoista. Ne antoivat samalla ohjeita jokapäiväiseen selviytymiseen Keski-Australian karussa ja kuivassa autiomaailmastossa. Niissä opetettiin kaikenlaisten kasvien, hedelmien, hyönteisten ja eläinten käyttöä ravintona. Samalla huolehdittiin niiden jatkuvasta uusiutumisesta erilaisten riittien ja rajoitusten kautta. Näin luotiin nykytermiä käyttääksemme pysyväiskulttuuri, jossa on ymmärretty koko elonkehän symbioosin tärkeys.

Kokoelman on kerännyt edesmennyt lahtelainen (1936 – 2008) Antti Niemelä, joka muutti vaimonsa Tuulan kanssa jo vuonna 1958 Australiaan, missä perhe lisääntyi kolmella tyttärellä. He tosin asuivat mantereen kaakkoislaidalla New South Walesissa, joka on kaukana myöhemmistä kiinnostuksen kohteista. Suomeen he muuttivat takaisin 1974.

1980-luvun puolivälissä Antti kävi Keravalla Australian aboriginaalitaiteen näyttelyssä, jossa hänen huomionsa kiinnittyi didgeridoon soittoon, johon mieltyneenä hän kävi toistekin näyttelyssä. Andy, joksi häntä aussit ja aboriginaalit kutsuivat, alkoi kiinnostua Kimberleyn (Länsi-Australian koilliskulmassa) alueen reservaatista ja lähetti sinne kirjeitä.

Sinne meno oli mahdollista vasta kun Antti tapasi puoliverisen aboriginaalimiehen, joka vei heimolle tietoa Andysta ja auttoi siten häntä saamaan kutsun alueelle. Heimosuhteesta tuli hänelle uudenlaisen henkisen kasvun paikka ja uuden elämänvaiheen alku.

Se ilmeni täällä Suomessa mm. 2000-luvun alkupuolella kolmen vuoden aikana järjestetyistä yhdeksästä ”Fly boomerangs”-nimeä kantavasta näyttelystä, joihin Antti osallistui tuoden niihin esineistönsä, työnsä ja asiantuntemuksensa.

Varsinaiset alulle panijat näyttelysarjassa olivat porilaiset amanuenssit Jouko ja Marita Räty, joiden ”Fly boomerangs”-näyttelysarjaa varten valmistama perustietopaketti Australiasta, aboriginaaleista, myyteistä, tarinoista, esinekulttuurista ja eläimistöstä on nähtävissä nyt Galleria Pikantin näyttelysermillä.

Samoin on nähtävillä FM (kulttuurien tutkimus/antropologia) Riitta Dincayn eri australialaislähteistä tietopaketti: ”Varastettu sukupolvi, assimilaatiosta integraatioon”. Nimi viittaa Australian hallituksen sulauttamispolitiikkaan, jossa aboriginaalilapsia vietiin pois vanhemmiltaan sijoitettaviksi lastenkoteihin ja valkoisiin perheisiin tarkoituksena kasvattaa heistä eurooppalaisen sivistyksen omaavia australialaisia ja saada heidät unohtamaan oma kielensä, kulttuurinsa ja syntyperänsä.

Tähän liittyy myös elokuvaohjaaja Seppo Poikolaisen Antti Niemelän kanssa tekemä puolituntinen dokumenttielokuva ”Kadotettu sukupolvi”, jossa esiintyy yksi näyttelyyn kuuluvien maalausten tekijä Paddy Carlton.

Galleria Pikantti, Keskustie 16, Padasjoki

ma – pe 10 – 17

la 10 – 14

su 12 – 15

Ennakkotietoa aboriginaalien taiteen näyttelystä

2009-12-15T20:31:00.010+01:00

Galleria Pikantissa on esillä 7.1. - 19.3.2010 Australian aboriginaalien taiteen kokoelma, jonka on kerännyt edesmennyt lahtelainen Antti Niemelä (1936 - 2008). Näyttelyssä on taidetta kolmelta eri kulttuurialueelta eli Keski-Australiasta, Itä-Kimberleystä ja Arnhemin maasta. Näytteillä on mm. puunkuorimaalauksia ja didgeridoo-soittimia.

Muistathan, että joulunäyttelymme jatkuu 31.12.2009 saakka. Tervetuloa!

Joulunodotusta Pikantissa

2009-11-17T16:25:00.002+01:00

Galleria Pikantissa on avautunut Padasjoen taideyhdistyksen jäsenten yhteisnäyttely ja samalla myös perinteinen joulupuoti (15.11. - 31.12.2009).

Yhteisnäyttelyyn on tuonut teoksiaan 15 jäsentä. Taiteentekijät ovat Pentti Helläkoski, Matti Hokka, Mervi ja Petri Holm, Sylvi Kinnunen, Ritva Koskinen, Paula Mertsalmi, Kauko Mielonen, Marketta Mäntynen, Laila Paarvio, Aimo Riihinen, Eeva Salmensuu, Anja Santalahti, Seija Suppula, Antero Taipale.

Seiniltä löytyy monenlaista persoonallista kädenjälkeä, mm. öljyväri- ja akryyli- ja akvarellimaalauksia, piirustuksia ja valokuvia. Teosten aiheina ovat luonto, maisema, ihmiset, eläimet ja esineet. Osa töistä on hillityn herkkiä, kun taas toiset on tehty voimakkailla vedoilla ja kirkkailla väreillä. Erilaisista tyyleistä ja värimaailmoista huolimatta taidenäyttely kokonaisuutena antaa harmonisen vaikutelman.

Jälleen taidenäyttelytilan puolelle levittäytyneessä joulupuodissa on tarjolla paljon pukinkonttiin sopivia tavaroita. Erityisen paljon tänä vuonna sieltä löytyy taidokkaasti kudottuja villasukkia. Laskelmien mukaan niitä on tarjolla yli sata paria. Saatavilla on myös esimerkiksi lapasia, huiveja, hattuja, pipoja, koruja, mattoja, poppanoita, huovutuksia, tiffanytöitä, koreja, nukenkehtoja ja mehiläisvahakynttilöitä,

Taideyhdistys osallistuu myös yrittäjien joulunavauspäivään su 29.11. klo 12 – 18.

Tuolloin Pikantissa esiintyy lahtelainen Omat pojat -kvartetti laulaen joululauluja ym. ja laulattaen myös yleisöä klo 13 ja 15.30 noin tunnin sessioina. Kvartettiin, jota säestää haitarilla Voitto Anttila, kuuluu Pentti Helläkoski, Arvo Hämäläinen, Auvo Seppänen ja Pentti Vilmi.

Pikantti, Keskustie 16

ma - pe 10 - 17

la 10 - 14

su 12 - 15

6.12. ja 24 - 26.12. suljettu

PADASJOEN LASTEN TAIDENÄYTTELY GALLERIA PIKANTISSA

2009-10-08T15:54:00.001+02:00

Galleria Pikantissa on avautunut Padasjoen lasten taidenäyttely (5.10. - 13.11.2009). Siihen osallistuu Padasjoen Kullasvuoren koulun oppilaat luokittain, Majavan päiväkodin lapset ja perhepäivähoitajien lapsiryhmät sekä myös muita lapsia. Näyttelyä tukee Hämeen Taidetoimikunta.
Taidenäyttelyssä on mm. 4.-luokkalaisten piirtämiä omakuvia, joiden alla kerrotaan humoristisesti, mistä kaikista aineksista piirtäjä on tehty. Näyttelystä löytyy myös esimerkiksi jännittäviä kalliomaalauksia kuvaavia teoksia ja lasten kirkkaita jalanjälkiä mustalla kartongilla.
Lasten näyttelyssä pääsee lasten luovuus esiin hehkuvin värein.

Galleria Pikantti, Keskustie 16
ma - pe 10 - 17
la 10 - 14
su 12 - 15

Nukketeatteri Pan esittää Sikopaimen-näytelmän Pikantissa sunnuntaina 27.9

2009-09-24T17:04:00.000+02:00

Lahtelaiset Marianne Kinberg ja Jaana Kilpeläinen esittävät klassisen Grimmin sadun "Sikopaimen" sunnuntaina 27.9. klo 13 Pikantissa. Tarvittaessa esitetään toinen esitys klo 14.30. Sadussa rohkea prinssi haluaa mennä naimisiin keisarin tyttären kanssa. Satu esitetään nukkekotinukkien kokoisilla tsekkiläisillä marionettinukeilla. Esitykseen on vapaa pääsy.
Päiväkotilapset ovat nähneet sadun Pikantissa jo keskiviikkona.
Marianne Kinberg on tekstiili- ja nukketaiteilija. Hän on valmistunut Ateneumin mallipiirustuslinjalta v. 1950. Hän on toiminut sisustuspuolella ja lomittajana Suomen näyttämöiden liiton keskuspuvustossa historiallisten pukujen parissa.
Marianne Kinberg on vuosina 1962 - 1972 toiminut TV1:n lastenohjelmissa nukkien valmistajana ja lavasteiden luonnostelijana. TV2:n Kasper-tuotannossa hän on ollut näyttelijänä jaksottaisesti.
Hänellä on ollut nukketeatteri "Satunuket" 1965 - 1970 ja nukketeatteri Pan 1974 alkaen. Hän on muutenkin toiminut nukketatterialalla Suomessa ja Ruotsissa. Hän on saanut useita apurahoja ruotsalais-suomalaisten koulujen nukketeatteriproduktioille 1990 - 1994.
Pikantin tämänhetkisen "Valoa rivien välissä" -näyttelyn toinen näytteilleasettaja Leila Hakkarainen ja Marianne Kinberg ovat molemmat toimineet nukketeatteri Vihreässä Omenassa.
Jaana Kilpeläinen joutui sattumalta mukaan nukketeatteriin. Hän työskentelee ruotsinkielisessä päiväkodissa. Jaana ehdotti Mariannelle, että hän tekisi nukketeatteriesityksen ruotsiksi, sillä ruotsinkielisille lapsille on hyvin vähän tarjontaa Lahdessa. Marianne innostui asiasta ja hänellä oli jo valmiina kaksikielinen teksti Sikopaimen-sadusta. Naiset kokevat, että paras palkka nukketeatterinäytelmän esittämisestä on tyytyväinen yleisö.
Pikantti on auki sunnuntaina klo 12 - 15.

"VALOA RIVIEN VÄLISSÄ" - USKALLUSTA LUOVAAN TOTEUTUKSEEN

2009-09-02T17:20:00.000+02:00

Padasjoella Galleria Pikantissa on avautunut (30.8. - 3.10.2009) helsinkiläisten Tarja Häggin ja Leila Hakkaraisen "Valoa rivien välissä" -taidenäyttely. Taiteilijoita kiehtoi ajatus siitä, että valolle voisi rakentaa varjostimia mukana huumori, leikkimielisyys, kekseliäisyys ja luovuus. He haluavat ilahduttaa muita ja itseään sekä tarjota erilaisia tunnelmia valon kautta syksyn hämäryyteen. Kannattaa tulla katsomaan, mitä tarkoittaa Leila Hakkaraisen ideoima jalkalamppu aivan konkreettisesti korkokengän kera. Näyttelystä löytyy myös maitoliimasta tehty valaistu sianpää, jonka Tarja Hägg on valmistanut johonkin teatteriesitykseen. Monia mielikuvia tuovat erilaiset materiaalit, kun valo heijastuu niiden läpi. Kaiken kaikkiaan näyttelystä löytyy paljon kauniita ja jännittäviä valoja.

Molempien taiteilijoiden intohimona on suunnitella ja toteuttaa käsillä tehden erilaisia teoksia. Tarja Hägg on toiminut jo 80-luvulta lähtien eri teattereissa ja eri rooleissa. Hän on tehnyt töitä lavastajana, puvustajana ja tarpeistonvalmistajana. Tarja Hägg on ollut mukana Muu ry:ssä sen perustamisen aikoihin ja osallistunut useampiin näyttelyihin (mm. nuorten taidenäyttely v. 86) Tällä vuosituhannelle hän on osallistunut eri taidekursseille, -leireille ja yhteen näyttelyyn.

Leila Hakkarainen on kesäpadasjokelainen ja Padasjoen taideyhdistyksen jäsen. Hän on myös Tarja Häggin tavoin teatterialalla. Leila on valmistanut monenlaisia hahmoja. Hän on työskennellyt myös mm. oopperassa ja nukketeatteri Vihreässä Omenassa. Hän on opiskellut tekstiilisuunnittelua ja taidetta taidekoulu Maassa. Molemmat taiteilijat ovat opiskelleet myös entisöintiä. Leila Hakkarainen on osallistunut yhteisnäyttelyihin ja hänellä on ollut myös omia näyttelyitä, esimerkiksi ensimmäisessä Taiteiden Yössä Helsingissä. Hän on osallistunut myös taideleireille.

> Galleria Pikantissa on ympäri vuoden vaihtuvia taidenäyttelyitä. Lisäksi
> siellä on kahvipiste ja lahjatavaramyymälä, jossa on Padasjoen
> taideyhdistyksen jäsenten tekemiä tavaroita.
> Galleria Pikantti, Keskustie 16
> ma - pe 10 - 17
> la 10 - 14
> su 12 - 15

PADASJOEN TAIDEYHDISTYKSEN SATOA GALLERIA PIKANTISSA 2. - 29.8.2009

2009-08-06T17:42:00.000+02:00

Padasjoella on avattu paikallisen taideyhdistyksen jäsenten elokuinen yhteisnäyttely "Elonmerkkejä" Galleria Pikantissa. Yhdistyksen jäsenet ovat keränneet voimansa jälleen yhteen ja tuloksena on monipuolinen ja värikäs näyttely huumoriakaan unohtamatta. Teosten joukossa on öljyväri- akryyli-, tempera-, ja akvarellimaalauksia, piirustuksia, veistoksia, posliinimaalauksia sekä muovailu-, tiffany- ja sulatuslasitöitä. Aiheina on luonto, maisema, kukat, eläimet, ihmiset ja esineet eri variaatioina. Osa teoksista on hiotun tyyliteltyjä, osa taas hyvin tarkkoja, jopa fotorealistisia. Taiteentekijöitä näyttelyssä on 24.

"Romu on rautaa!" 2.-31.7.2009

2009-07-01T22:28:00.008+02:00

"Romu ei ole vain rumaa roskaa, romu on rautaa!" Padasjoen keskustassa, galleria Pikantissa on heinäkuun ajan (2.-31.7.2009) esillä teollisen muotoilijan, esine- ja tilasuunnittelijan ja taidekäsityöläisen Maarit Oksanen-Biarowskyn työstämiä romuja, pienimuotoista keramiikkaa ja jokunen vanhempi muotokuva. Tekijä haluaa romuteoksillaan houkutella kävijät katsomaan tarkemmin ja kyseenalaistamaan totutut käsityksensä kauneudesta. "Esineen ei tarvitse olla uusi ja ehjä ollakseen silmälle miellyttävä. Harmonia syntyy harkitun ja satunnaisen kohtaamisessa", sanoo Oksanen-Biarowsky.

Hän on yhdistänyt romulavoilta löytämänsä koneiden ja laitteiden ruostuneet osat, puretut kangastilkut, vanhat käärmeennahat, monenkirjavat helyt ja helmet ym. uudenlaisiksi "esineiksi", joiden outo esteettisyys ei kenties heti hätäisimmille aukea. "On maltettava katsella rauhassa, nähdä epäoleellisen ohitse." Vierailijoilla on mahdollisuus piirtää/kirjoittaa omia oivalluksiaan ja tunnelmiaan suureen vieraskirjarullaan.

Näyttely on avoinna arkisin klo 10-17, lauantaisin klo 10-14 ja sunnuntaisin klo 12 - 15 osoitteessa Keskustie 16.

Sahtimarkkinapäivänä la 4.7. Pikantti on auki klo 8 - 16.

Kesäkuun taiteilija Pikantissa on Tellervo E. Ahonen

2009-06-04T17:57:00.000+02:00

Kesäkuun taiteilija Pikantissa on Tellervo E. Ahonen Tampereelta. Hän on tuonut näytteille värikkäitä akvarelleja.

Tässä hänen ajatuksiaan:

Jos haluaa maalata - kutsu tulee sisältä! Tutustuin vesiväreihin jo ennen kouluikää. Värit valkoisella paperilla ja vettä lisäämällä taas uusia muotoja - se fantasiamaailma on kulkenut mukanani jo 60 vuotta. Ja aina on yhtä kivaa!
Olen aiemmin pitänyt kaksi näyttelyä Padasjoella (maisemia ja kukkia jne). Olen kokeillut kaikenlaista, mutta nyt tunkee ihminen kuviini. Venetsian matkan vaikutteet ja kaupungin värikkyys ovat tehneet vaikutuksen ja tämä sarja tulee jatkumaan jonkin aikaa!
En ole aiemmin nimennyt näyttelyitäni, mutta tähän sopii nimeksi "KARNEVAALI". Teoksia ei ole paljon, mutta vähän on paljon!
Tervetuloa katsomaan!

Tellervo E. Ahosen (synt. 1937) ansioluettelo taiteen alalta:

Taideteollinen oppilaitos
Vapaa taidekoulu 1956 - 1958

Joutsenon opiston Kuvataidelinja 1991 - 1992

Yksityisnäyttelyt:

Lappeenranta 1992
Padasjoki 1994
Valkeakoski
Hämeenlinna,
Nuoro, Italia 1995
Lahti 1997
Padasjoki 1999
Tuusula 2000
Heinola 2002
Kesälahti 2002

Yhteisnäyttelyt:

Valkeakosken Kuvataiteilijat 1984 - 1996
Valkeakosken Kuvataiteilijat Rovaniemellä 1993
Ars Arrakoski 1994
Heinolan Kuvataiteilijat 1995
Aikuiskoulutuskeskus, Heinola 2001
Finnroart XXI-säätiön GREETINGS-näyttely Heinolan Taidemusossa 2001
"Värien lumo" Suomen Akvarellitaiteen yhdistys, Harjavalta 2003
Imatran kulttuurikeskus 2003
Heinolan Kuvataiteilijat 2005
Suomen Akvarellitaiteen Yhdistys, Helsinki 2006
Heinolan Kuvataiteilijat 2007
Heinolan Kuvataiteilijat 2008

Jäsenyydet:

Pohjoismaisen Akvarellitaiteen Yhdistys
Heinolan Kuvataiteilijat

Teoksia julkisissa kokoelmissa:

Joutsenon Opisto
Rakennusliike Insinöörivoima Oy Lappeenranta
Hämeen Lanka Oy, Padasjoki
Nuoron kaupunki, Italia
Amministrazione Provinciale di Nuoro, Italia
Institute Nazionale delle Assicurazione, Italia
Bar Bulmer, Heinola
Heinolan Taidemuseo

Teoksia on myös yksityisissä suomalaisissa ja italialaisissa kokoelmissa.

Pentti Helläkosken taidenäyttely "Näkemyksiä ja Oivalluksia" Galleria Pikantissa Padasjoella 2.5. - 30.5.2009

2009-06-04T17:55:00.002+02:00

Galleria Pikantissa Padasjoella on toukokuussa lahtelaisen Pentti Helläkosken taidenäyttely"Näkemyksiä ja Oivalluksia. Taidenäyttely koostuu yhteensä noin sadasta öljyvärimaalauksesta, akvarellista ja tussityöstä. Näyttely koostuu muotokuvista, eläinten kuvista ja maisemista.
Helläkoski on syntyisin Etelä-Pirkkalasta (1932). Koulunsa hän on käynyt Tyrväällä ja Vammalassa. Vuonna 1948 hän oli taidemaalari Into Linturin opissa. Hän kouluttautui valokuvaajaksi erilaisilla kursseilla Helsingissä, Tukholmassa, Norjassa ja Saksassa. Hän toimi freelance-kuvaajana viikkolehdistölle 50-luvulla. Vuonna 1959 hän osti Nilsiän valokuvaamon.
Helläkoski on toiminut valokuvaamoyrittäjänä vuodesta 1963 alkaen Lahdessa, jossa on vuosikymmenien aikana avattu neljä liikettä. Myös Mikkeliin avattiin liike muutaman muun Ringiläisen kanssa.
Hänelle on myönnetty VKL:n kultainen ansiomerkki (järjestyksessä toinen fotoalalle) valtakunnan tasolla tehdystä työstä.
Aktiivisina työn vuosina Helläkoski harrasti taidevalokuvausta pitäen yksityisnäyttelyjä Lahdessa, Unkarissa ja Puolassa. Hän osallistui myös yhteisnäyttelyihin kotimaan lisäksi eri puolilla maailmaa mm. Saksassa, Ranskassa, Argentiinassa, Jugoslaviassa, Kaakkois-Aasiassa, Singaporessa, Tsekkoslovakiassa, Moskovassa ja Tallinnassa. Jouluna 1992 Helläkoski jäi eläkkeelle.
Vihdoinkin hänellä oli aikaa. Vuosien mittaan leipätyön ohella hän oli silloin tällöin maalaillut sattumanvaraisesti. Nyt olikin sitten aikaan rajattomasti ja hän alkoi maalaamaan intensiivisemmin. Tällä vuosituhannella Helläkoski on tehnyt pyynnöstä kuvia ja harrastanut muitakin asioita.
Vuonna 1993 hän piti taidenäyttelyn Lahdessa. 1995 hän piti toisen yhteisnäyttelyn heraldikko-veljensä kanssa.
Nyt on taas siis laajemman näyttelyn aika.

Padasjokelaisten yläkoululaisten ja lukiolaisten töiden näyttely

2009-04-01T20:35:00.001+02:00

Pikantissa on huhtikuussa (1.4. - 29.4.2009) padasjokelaisten yläkoululaisten ja lukiolaisten töiden näyttely. Tekstiilityön Erikoistekniikoita-kurssilta on esillä 9.-luokkalaisten kuvahaitareita, valokuvansiirtolakan avulla koristeltuja tyynyliinoja ja kasseja skä tilkkumaalaustöitä. Näyttelyssä voi käydä ihastelemassa pukuhistoriaa; Suomen autonomian ajan alkamisen juhtavuosi antoi aiheen pukea kartonkitorso keisarilliseen empireasuun tai muun aikakauden naisen pukuun.

Kuvataiteen puolelta on esillä mm. akryylimaalauksia ja raapekartonkitatuointeja 7.-luokkalaisilta. 9.-luokkalaisilta on esimerkiksi alastontutkielmia lyijykynällä. Lukiolaisilta on julisteita, kollaaseja, kuparipakotustöitä, vanhan taiteen innoittamia sovelluksia jne. Padasjoen lukion ensimmäiset kuvataidediplomit ovat myös nähtävillä.
Hämeen Taidetoimikunta tukee avustuksella Padasjoen nuorten näyttelyä.

Pikantti, Keskustie 16
ma - pe 10 - 17
la 10 - 14
su 12 - 15

pitkäperjantaina sekä 1. ja 2. pääsiäispäivänä suljettu

Tamperelaisen Marketta Salon taidenäyttely ”Ilonpisaroita” Pikantissa Padasjoella

2009-03-20T22:22:00.001+01:00

1. - 30.3.2009 Galleria Pikantissa Padasjoella on esillä tamperelaisen Marketta Salon taidenäyttely, jonka nimi on Ilonpisaroita. Taiteilija on tuonut näyttelyyn mm. hehkuvan värikylläisiä akryylimaalauksia, joissa aiheena on tanssivat ihmiset. Punainen, keltainen ja oranssi ovat hänen lempivärejään. Vaikka Marketta joskus ajattelisikin tehdä jotain hillitympää, niin kohta kankaalla alkaa taas joku punainen ja oranssi elää omaa elämäänsä. Hän haluaisi saada flamencon rytmin ja liikkeen vangittua maalauksiinsa. Hän kuitenkin kertoo, ettei itse osaa tanssia muutta kuin mielikuvissaan ja unissaan. Hänen näyttelyssään on myös humoristisia naivistisia saviveistoksia, jotka hän on maalannut akryyliväreillä. Hänen ensimmäinen rakusaviveistoksensa nimi on ”Aarteeni, juokaamme mesimarjalikööri”. Marketta teki sen miehellensä 60-vuotislahjaksi. Hänen viimeisin veistoksensa on ”Helka-neidin kanssa kylvyssä, ihanaa”.

Näyttelyssä on myös yksi seinällinen carborundum-grafiikkaa.

Marketta Salo on syntyisin Nokialta ja asuu miehensä kanssa Tampereella vanhassa omakotitalossa. hän on aina ollut kiinnostunut taiteesta. Hän on yli nelikymppisenä valmistunut Ilmajoen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta kutoja-artesaaniksi vuonna 1994. Opppilaitoksen ilmapiiri oli erittäin innostava myös kuvallisen ilmaisun alalla. Marketan mies teki hänelle kangaspuut. Vuonna 1995 hän piti Tampereella tekstiilitaidenäyttelyn.

Maalaaminen alkoi kiehtoa Markettaa aina vain enemmän. Hän hän valmistui Pirkkalan nelivuotisesta Taidekoulusta vuonna 1999.

Sen jälkeen hän kävi Nokialla ATPOn, joka on kolmivuotinen aikuisten taiteen perusopetus. Siellä hän opiskeli grafiikkaa, kuvanveistoa, maalausta ja lasitöitä. Lopputyönsä hän teki kuvanveistosta vuonna 2002.

Tämän jälkeenkin hän on käynyt kuvanveisto-, taidenukke- ja maalauskursseja Nokialla. Viime syksynä hän aloitti Nova Mestariluokalla vyventävät opinnot, jotka kestävät noin 3,5 vuotta. Nova= Nokia Visual Arts, joka on entinen ATPO.

Hänen töitään on ollut useissa jurytetyissä näyttelyissä vuodesta 1999 lähtien. Omia näyttelyitä hän on pitänyt myös useita, joista suurin oli Nokian Taidetalossa 2006 60-vuotissyntymäpäivänsä aikoihin.

Galleria Pikantti, Keskustie 16, Padasjoki

ma – pe 10 – 17

la 10 – 14

su 12 - 15

NAIVISTITAITEILIJA ENNI IDIN (1904 - 1992) NÄYTTELY PIKANTISSA PADASJOELLA

2009-01-04T12:04:00.005+01:00

Padasjoella Galleria Pikantissa on 27.2.2009 saakka esillä paikkakuntalaisen edesmenneen itseoppineen naivistitaiteilija Enni Idin näyttely. Taideteokset siihen on saatu lainaksi yksityisiltä ihmisiltä, Padasjoki-Seuran omistamasta Enni Idin mökistä Seitniemeltä ja paikallisen kirjaston varastosta. Mukana on paljon teoksia, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin olleet julkisesti nähtävillä. Näyttelyssä on yli kahdeksankymmentä työtä.

Enni Id tunnettiin omapäisenä ja räväkkänä persoonana, mikä heijastuu myös hänen taiteessaan. Hänen miehensä Eetu ei oikein hyväksynyt hänen taideharrastustaan. Miehensä kuoleman jälkeen Ennin taideharrastus sai vauhtia. Hän koristeli oman mökkinsä kukka- ja lehvämaalauksin katosta lattiaan. Hän maalasi myös huonekalunsa persoonallisesti. Hän oli tuottelias taulujen tekijä. Kovalevyille maalatut taulut herättivät kiinnostusta ja menivät myös kaupaksi.
Enni Id tuli valtakunnallisesti tunnetuksi 1973, kun hänen maalauksiaan oli esillä Helsingin taidehallissa maamme tunnettujen naivistien mukana. Hänen taiteensa on ollut mukana näyttelyissä myös valtakunnan rajojen ulkopuolella.
Tällä vuosituhannella hänen taidettaan on ollut mm. Kiasmassa Omissa maailmoissa -näyttelyssä ja Helsingin kaupungin taidemuseossa ITE - itse tehty elämä -näyttelyssä muiden tunnettujen naivistitaiteilijoiden rinnalla.

Pikantin näyttelyssä näkyy erityisesti hänen elämäniloa pursuavat kissataulunsa. Kissat ovat kukkien ja lehvien ympäröimiä ja sielukkaita. Näyttelyssä on runsaasti esillä myös vanhan ajan pirttinäkymiä sisältä ja ulkoa. Siinä samalla niissä näkyy entisaikojen arkista aherrusta. Kuulemma Enni Idin tauluihin liittyi aina kertomuksia, jotka olivat suorasukaisia, jopa hävyttömiä.
Näyttelyssä on tauluja myös padasjokelaisten nuijamiesten marssilta vuosilta 1596 -97. Hän maalasi myös mm. lintuja, piruja, enkeleitä ja asetelmia. Esillä on myös Ennin vuonna 1990 Nyystölän vanhainkodin työntekijälle henkilökohtaisesti maalaama enkelitaulu, joka on näyttelyn tuorein teos.
Enni Idin mökistä on tuotu Pikanttiin mm. kukkasin koristeltuja tuoleja ja puinen postilaatikko, johon on maalattu kissoja.

Hyvin monet Ennin taidetta Pikanttiin tuoneet padasjokelaiset muistavat hänet ja käynnit hänen taiteellisessa kodissaan. Muistissa on sekin, että Enni Id käytti mökkinsä kuistilla istuessaan yleensä hattua ja muut hänen seurassaan olleet naiset huivia. Hänen hattujaan on myös näyttelyssä.

PIKANTTI, Keskustie 16
avoinna:
ma - pe 10 - 17
la 10 - 14
su 12 - 15

TERVETULOA NÄYTTELYYN!

Katso myös:
Päijät-Hämeen museomatka
Kiasma

Joulunäyttely ja joulupuoti 30.11-31.12.2008

2008-11-26T19:11:00.003+01:00

Joulukuussa pidetään Galleria Pikantissa jo perinteeksi muodostunut yhdistyksen jäsenten taiteen joulunäyttely, sekä jäsenten valmistamien kädentaitotuotteiden joulumyynti.

Joulunavauspäivänä 30.11. Pikantti on poikkeuksellisesti avoinna kello 12-18.

Tervetuloa näyttelyyn ja joululahjaostoksille!

Galleria Pikantti

2008-11-16T20:58:00.018+01:00

Galleria Pikantti on Padasjoen taideyhdistys ry:n ylläpitämä taidegalleria Padasjoen keskustassa. Pikantissa vaihtuvat näyttelyt kuukausittain ja sinne on yleisöllä vapaa pääsy.

Pikantissa on myös Padasjoen taideyhdityksen jäsenten tuotteiden myyntipiste, sekä kahvipiste.

Tervetuloa näyttelyyn, ostoksille ja kahville!

AVOINNA;

ma-pe 10-17

la 10-14

su 12-15

Osoite:

Keskustie 16

17500 Padasjoki

Puhelin:

040 9611689

Galleria Pikantin vuokraustiedot:

Näyttelyvuokra:
Syys-toukokuu 200 euroa ja myyntiprovisio 10%
Kesä- ja elokuu 250 euroa ja myyntiprovisio 15%
Heinäkuu 300 euroa ja myyntiprovisio 15%

Tilan koko:
Seinämetrejä 26, Korkeus 2,50-2,75 m, 2 isoa ikkunapenkkiä

Ripustus:
Ripustus tapahtuu aina siimoilla. Pyydä tarvittaessa apua yhdistyksen jäseniltä.
Klikkaamalla oheista kuvaa, saat lisätietoa ripustuksesta:

Muuta:
Kiinteät kalusteet: myyntitiski, suunnattavat kohdevalot
Liikuteltavat kalusteet: Limoviikuna, Ficus, harmooni, tuoleja, pöytiä ja kiikkustuoli
Keittiön varustus: jääkaappi-pakastin, hella, astioita, siivouskaappi välineineen

Ota yhteyttä ja sovi näyttelyaika:
Tero Paarvio 0500-824 606

Yhdistyksen hallitus ja yhteystiedot

2008-09-05T20:21:00.010+02:00

Padasjoen Taideyhdistyksellä on 86 jäsentä.

Yhdistyksen hallitus:

Tero Paarvio
Yhdistyksen puheenjohtaja
gsm. 0500 842 606

Maarit Oksanen-Biarowsky
Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Laila Paarvio
Yhdistyksen sihteeri
e-mail: padasjoentaideyhdistys@gmail.com

Pentti Helläkoski
Petri Holm

Aulis Mäntynen
Ilpo Satkola

Yhdistyksen rahastonhoitajana toimii Tarja Kynsilehto

PADASJOEN TAIDEYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

2008-09-05T19:54:00.000+02:00

1§
Yhdistyksen nimi on Padasjoen Taideyhdistys ja sen kotipaikka on Padasjoen kunta.

2§
Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja edistää taiteen eri alojen harrastamista sekä innostaa ja laajentaa harrastuspiiriä. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys antaa opetusta, järjestää näyttelyitä, kokouksia, leirejä sekä erilaisia vapaamuotoisempia sekä poikkitaiteellisia tapahtumia. Mahdollisuuksiensa mukaan yhdistys voi järjestää retkiä muilla paikkakunnilla oleviin näyttelyihin tai muihin yhdistyksen toimintaan liittyviin tilaisuuksiin. Toimintansa tukemiseksi yhditys voi ottaa vastaan lahjoituksia.

3§
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö ja kannatusjäseneksi yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenen ja kannatusjäsenen suorittavat vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruudet päätetään yhdistyksen vuosikokouksessa. Yhdistyksen vuosikokous voi myöskin kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi sellaisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, jonka yhdistys katsoo edesauttaneen yhdistyksen toimintaa kunnioitettavasti. Kunniajäsenet ovat vapaat jäsenmaksusta. Saavutetut jäsenedut säilyvät.

4§
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Hallitus voi puolestaan erottaa sellaisen jäsenen, joka on muuten vahingoittanut yhdistyksen toimintaa. Erottamisehdotuksen on saatava vähintään hallituksen neljän (4) jäsenen kannatus, jotta se tulisi hyväksytyksi. Erottamispäätöksestä voi erotettu vedota yhdistyksen kokoukseen jättämällä kirjallisen valituksen hallitukselle 14 vuorokauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Jos vaatimusta ei esitetä sääntöjen määräämässä järjestyksessä tulkoon erottamispäätös voimaan heti määräajan päätyttyä, mutta muussa tapauksessa katsottakoon jäsen yhdistyksestä erotetuksi vasta sitten, kun yhdistyksen kokous on erottamispäätöksen vahvistanut.

5§
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja sihteeri sekä vähintään kaksi (2), mutta enintään kymmenen (10) muuta jäsentä. Hallitus valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajaa ja sihteeriä lukuunottamatta puolet tai lähinnä puolet hallituksen muista jäsenistä on vuosittain erovuorossa, ensimmäisellä kerralla erovuoroiset arvotaan ja sen jälkeen eroaminen tapahtuu vuoron mukaan. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan taloudenhoitajan. Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä on paikalla. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänienemmistöllä. Puheenjohtajan ääni ratkaisee tasatilanteessa. Hallituksen kokoukset kutsuu kokoon hallituksen puheenjohtaja tai estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja tai puheenjohtajan toimeksiannosta sihteeri.

6§
Hallituksen tehtävät:
-kutsua yhdistyksen kokoukset koolle sekä alustavasti käsitellä siellä esitettävät asiat
-toimeenpanna kokouksessa päätetyt asiat
-pitää jäsenluetteloa
-valvoa sääntöjen noudattamista
-johtaa yhdistyksen toimintaa sääntöjen ja yhdistyksen kokouksen päätösten mukaisesti

7§
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia on yksi: vuosikokous helmi-maaliskuussa. Kokouskutsu on toimitettava kirjallisena jokaiselle jäsenelle vähintään viikkoa ennen kokousta tai lehti-ilmoituksella kaksi viikkoa ennen ja kutsusta tulee käydä ilmi kokouksessa käsiteltävät asiat.
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-käsitellään hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edellisenä kalenterivuotena
-käsitellään tilinkertomus ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös
-päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille tili- ja vastuuvelvollisille
-käsitellään kuluvan vuoden toimintasuunnitelma
-määrätään varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten jäsenmaksujen suuruudet sekä mahdollisen liittymismaksun suuruus
-päätetään tilintarkastajien palkkioista ja käsitellään kuluvan vuoden talousarvio
-valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa sekä näille varamiehet
-valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja, jota nimitetään yhdistyksen puheenjohtajaksi
-valitaan joka toinen vuosi hallituksen sihteeri, jota nimitetään yhdistyksensihteeriksi
-päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä sääntöjen 5§:n rajoissa
-valitaan muut hallituksen jäsenet erovuorossa olevien tilalle
-käsitellään aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot
-valitaan yhdistyksen edustajat sekä varaedustajat niihin kokouksiin ja tilaisuuksiin, joihin yhdistyksellä on oikeus nimetä edustajansa

Kokouksessa kaikilla jäsenillä on äänioikeus ja yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.

8§
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa; juoksevissa asioissa sihteeri tai taloudenhoitaja yksin.

9§
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös ja toimintakertomus tulee jättää viimeistään 20.1. tilintarkastajille, joiden puolestaan on annettava kirjallinen lausuntonsa tammikuun loppuun mennessä kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokouksen hallitukselle edelleen yhdistyksen vuosikokouksessa esitettäväksi ja käsiteltäväksi.

10§
Mikäli yhdistyksen sääntöjä halutaan muuttaa tai lisätä tai poistaa niistä jotain, tulee hallituksen keskuudestaan valitseman edustajan esittämään hallituksen ehdotus muutoksesta vuosikokouksessa. Mikäli 2/3 kokouksessa annetuista äänistä kannattaa muutosta ehdotus on hyväksytty.

11§
Jos yhdistys halutaan purkaa, tulee purkautumisehdotuksen alkukäsittelyn tapahtua samoin kuten ehdotuksen sääntöjen muuttamiseksi. Tosin tässä tapauksessa hallituksen tulee olla yksimielisesti purkamisen kannalla ennenkuin asia saatetaan käsiteltäväksi vuosikokouksessa, jossa purkamisehdotuksen tulee saada vähintään ¾ annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa käytettäköön sen jäljelle jääneet varat purkavan kokouksen tarkemman päätöksen mukaan yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi Padasjoen kunnassa.